perjantai 11. heinäkuuta 2008

katoilevat korvakorut

Kotiimme on pesiytynyt varsinainen poltergeist, sillä lentävien kukkien lisäksi ovat korvakorut alkaneet katoilla. Asiassa ei sikäli ole mitään outoa, että jokunen vuosi sitten, kun vielä käytin aitoja koruja töissä, tuntui, että korviksia katoili vähän väliä. Kyllästyneenä siihen, että laatikkoni pursuilivat yksinäisiä korvarenkaita, paripuolia korvakoruja ja kivensä tai helmensä kadottaneita korupohjia, päätin siirtyä rihkamakoruihin. Osansa päätökseen teki katoilevien korvakorujen lompakkooni aiheuttama lovi, sillä kultasepällä käyminen ei ole ilmaista, ei ainakaan silloin, jos maku sattuu olemaan sellainen kuin rouva Jälkikirjoituksella on.

Nyttemin olen siis siirtynyt rihkamakoruihin, joita on laatikihin kertynyt jos jonkinvärisiä, sillä jostain syystä lemppareikseni ovat muodostuneet yhdellä värillisellä "kivellä" varustetut korut, niitä löytyy vaaleansinistä, kirkaansinistä, mustaa, kirkasta, harmaata, vaaleanpunaista, pinkkiä, kirkkaanpunaista, violettia, ruskeaa, oliivinvirheää ja limenvihreää. Ennen noita suosikkejani olivat tuplakivikorut, siis sellaiset, joissa on kaksi samanväristä pienempää "kiveä" päällekkäin. Niiden kausi kesti sen verran vähemmän aikaa, ettei niitä ehtinyt kertyä kuin vaaleanpunaiset, vaaleansiniset, mustat, limenväriset, vaaleanruskeat ja kirkkaat.

Luottohuutismyyjäni Saara on pitänyt minut korviksissa jo pidemmän aikaa, viimeksi eilen tuli 10 korvisparin lähetys. Olen todennyt nämä hänen myymänsä rihkamakorvikset (ja muutkin korut) erittäin laadukkaiksi ja kestäviksi. Hassuinta on se, että nämä olisivat saaneet hukkuakin, sillä niiden rahallinen arvo ei kovin suuri ole, esim. eilen saapunut kymmenen parin lähetys kustansi postikuluineen 7 euroa, mutta näistä en ole ennen eilistä onnistunut hukaamaan yhtään. Nyt eilen inventaariota tehdessäni huomasin, että laatikostani oli kadonnut yksi korutausta ja kolme korvista. Herra Kirjoitus kiistää ehdottomasti osallisuutensa korujen häviämiseen, hänellä ei kuulemma oli asiaan osaa ei arpaa ja sen kyllä uskon, sillä mitä rakas puolisoni tekisi yhdellä vaaleansinikivisellä tuplakivikorulla, parilla vaaleanpunakivisiä tuplakivikorvakoruja ja yhdellä korutaustalla.

Siis tiedotus korvakoruille jossain päin Suomea: palatkaa heti kotiin. Jos joku näkee kolme eksynyttä korvista ja yhden korviksen taustakappaleen, ohjatkoon heidät kotiin rouva Jälkikirjoituksen luo. Saattavat olla liikkeellä herra Kirjoituksen rokotustodistuksen kanssa, joka myös on mystisesti kadonnut. Kaikki toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi kotiin ja saattajalle tajotaan kaffeet käntyn kera.

4 kommenttia:

Herra.Kirjoitus kirjoitti...

Herra Jälkikirjoitus ilmoittautuu.

Päätä saa raapia jo niin paljon että tikkuja irtoo, koska rokotustodistus on edelleen teillä tietymättömillä.

Lienevät karanneet rouvan korvakorujen kanssa...

rouva Jälkikirjoitus kirjoitti...

Yrittääkö joku nyt matkia rakasta puolisoani? Minun rakkaani on tähän asti tuntenut nimen herra Kirjoitus...Toisaalta en pane lainkaan pahakseni, jos herra Kirjoitus on päättänyt vaihtaa nimensä herra Jälkikirjoitukseksi siis myöskin todellisessa elämässä ;o)

Herra.Kirjoitus kirjoitti...

Jälkieditoinnin puutteesta, Herra palaa takaisin, häntä koipien välissä ;)

Tosin hieman editoidulla nimellä ;)

Ievuskainen kirjoitti...

Olen kuullut pariskunnista, jotka toisinaan kommunikoivat paperilappujen välityksellä. Teillä näemmä käytetän siihenkin kehittyneempää tekniikkaa? :D