perjantai 16. lokakuuta 2009

Tuunauksia työstetty

Voisin oikeasti vaihtaa koko blogini pelkästään käsittelemään tuunauksia, sillä niihin olen viime aikoina keskittynyt. Syytän tästä tuota tautiani, sillä sen kourissa ei yksinkertaisesti jaksanut/ jaksa tehdä mitään raskasta. Siivoukset yms. on hoidettu kimppatyönä murusen kanssa tällä viikolla - pakko mainita, että olemme saaneet vintinkin siivottua! Sen suhteen saa siis onnitella, syksyn siivoukset on siis tehty. Kirpparitavaraa kertyi kolme laatikollista minun kamoistani ja pari herra Kirjoituksen tavaroista ja vaatakaappini ovat vielä siivoamatta.

Niin... parin viimeisen viikon aikana olen tosiaan keskittynyt tuunaamaan vanhasta uutta. Ensimmäisenä uuden kuosin sai isän vanha villapaita, josta parransänki oli syönyt kauluksen rikki. Saksin kylmästi vanhan repaleen pois ja nostelin kaulussaumasta silmukoita puikoille ja kudoin uuden kauluksen. Haasteensa kaulukselle asetti se, että sen piti olla avattava ja sen reunaan piti siis saada kiinni toiselle puolelle napit ja toiselle napin reiät. Suurimman työn oli kuitenkin tehnyt äiti valitessaan oikean vahvuiden ja sävyisen kauluslangan. Hyödynsin kaiken sen, mitä vanhasta voi eli napit ja nappilenkit käytettiin uudelleen. Ilmeisesti lopputulos oli kohtuullisen onnistunut, koska paita on nähty useampaan kertaan isän päällä. Lisäplussaa saimme isältä siitä, että uusi hivenen entistä laajempi ja pidempi kaulus pidensi myös paidan hihoja tuuman verran, mikä toi lisäsuojaa paleleville ranteille.

Seuraavaksi uuden elämän saivat fleecet, jotka tosin olivat kokemassa vasta ensimmäistä elämäänsä (siis ei tuunaus vaan kankaasta uutta), tein niistä isälle parit lämpimät välihousut. Toivottavasti kukaan vieras ei pääse vilkaisemaan isän päällyshousujen sisään, sillä villin kirjavat pohkeet tummansinisissä housuissa saattaisivat herättää hilpeyttä. Tähän päädyttiin sen takia, että tummansininen kangas oli sen verran lyhyt, että tarvitsi jatkoa ja kirjava paksumpi fleece toi lisää lämpöä pohjeosaan.

Isän työpaitoja ja äidin villatakkia muokkasin myös vaihtamalla uusia resoreja hihansuihin ja uusia hihoja kuluneiden tilalle sekä kääntämällä ja korjaamalla kauluksia.

Vanhat jo käytöstä pois joutuneet lakanat saivat uuden elämän tyynyliinoina ja pussilakanan paikkana. Lopuista tulee mitä imukykyisintä kuivausrättimateriaalia. En ole vielä hurahtanut kestovaippoihin, mutta näistä saisi kyllä oikeasti mitä loistavinta imumateriaalia sinne väliin. Pitäisiköhän harkita seuraavaksi sitä alue valtausta?

Valitettavasti näistä ei ole kuvia, sillä mielenkiintoisimmat, kuten isän villapaita, jäivät kotiin vanhempieni luokse ja tavallisia tyynyliinoja ilman mitään ekstraa en ajatellut tässä kuvina esitellä. Ehkä seuraavat jutut sitten kuvien kera.

2 kommenttia:

Ievuskainen kirjoitti...

Tuosta fleecestä tuli mieleen... Kaivelin vanhan keltaisen fleecetakkini esiin iltalenkkiä varten ja totesin, että mun taitaa olla lopultakin pakko luopua siitä. Kai se olisi voinut palvella vielä toisetkin 20 vuotta, mutta jostakin kumman syystä se on käynyt niin älyttömän isoksi, että näytän jo aika koomiselta se ylläni. Voi kurjuus tätä luopumisen tuskaa... :'(

Vai keksisitkö sinä, miten sitä voisi tuunata???

Ievuskainen kirjoitti...

Nyt on kaikki muutkin talvitakit kokeiltu ja ne KAIKKI, siis joka ikinen, ovat ihan liian isoja. Kele! Menee uusiksi koko vaatevarasto... :(

Mutta jotakin positiivistakin tässä sentään on, sillä nyt voin kerralla vaihtaa kaikki mustaan! Hih! ;)