perjantai 22. tammikuuta 2010

Anopin vanhat verhot osa II

Siinä pöyhiessäni tuota anopilta saatua verhokasaa, josta tehtyjä monitoimipusseja jo eilen esittelin, päähäni pälkähti eräs väistämätön ajatus. Ja se oli aivan pakko toteuttaa, ja kun kerran toteutetaan, niin tehdään sitten saman tien kolmena kappaleena.

Kun Sinä ystäväni ja kaasoni Ievuskainen, katsot näitä kuvia, tuleeko sinulle tunne, että jotain jäi silloin neljä kesää sitten tekemättä, kun eräs rouva edelleen himoaa kaikkea tällaista? Voisimmeko ottaa sen kesän vielä joskus uusiksi?

Katsellessani verhopussissa jäljellä olevia kaistaleita, kävi niin, että en voinut laskea erästä tamppinauhaa pois käsistäni, vaan pyörittelin ja pyörittelin sitä yhtä uudelleen ja uudelleen. Osa siitä päätyi koristamaan noita pussukoita, mutta se jäljelle jäänyt osa ja sen kaveri muotoituivat pikkuisiksi laukuiksi tai pussukoiksi.

Tässä ensiksi punainen versio. Pussukkaosana tuo valmis koristenauha ja pala kapeaa tyllisuikaletta, joka löytyi verhopussista, siis koottu kahdesta palasta niin, että tyllistä tein pussin saumurilla, ompelin suuhun rypytyslangan ja rypytin suun valmiin röyhelökaitaleen mittaan sopivaksi, röyhelön ja pussukan yhdistin ihan ompelukoneella siksakkaamalla. Hihnoina äidin varastoista evakoitua silkkinauhaa, josta myös tehty koristerusetti pussukan kylkeen. Toista sivua koristava nappi on sattumalöydös äidin lankalaatikosta - se vain osui olemaan ihan samaa sävyä kuin tuo punainen koristenauha.


Äiti valitsi värit seuraaviin kahteen pussukkaan. Näissä malli on hivenen erilainen kuin punaisessa, mutta perustarvikeet samat eli valmista rimpsutettua koristenauhaa ja tyllin kappale, näissä on tuo yläosan nauha lähes yhtä pitkä kuin alaosan tyllipussukkakin eli ei poimutuksia kuten punaisessa versiossa. Nämä ovat malliltaan enemmän suorakaiteen muotoisia, kun tuo punaisin koristein varustettu on neliö.


Vaaleanpunaista koristaa toisella puolen rusetti ja toisella puolen käsin kirjottu ruusu, josta ei saatu kunnon kuvaa. Nämä kuvat Herra Kirjoitus napsi kännykkäkameralla, kun en muistanut ottaa kunnon kameraa maalle mukaan.

Vaaleansininen toi äidin mieleen kastemekon - ihan ok, kunhan ei vaan ala toivoa moisia bileitä omaan perheeseen, ei ole vielä tilauksessa. Tässä koristeena hivenen erilainen rusetti ja suoranainen hyperinnovaatio. Koska ei ollut oikean väristä nappia pussukan toisen puolen koristeeksi, nappasin äidin käsityöhyllyssä jo pari vuotta lojuneen Yves Rocherin markka-aikaisen kärrypoletin, jolla ei enää euroaikana tee yhtään mitään, liimailin siihen silkkinauhasta koristeet ja kiinnitin sen ompelemalla ja liimaamalla pussukkaan.Omasta mielestäni ovat ihan söpöjä, muut saavat sitten olla vapaasti eri mieltä.

Ja anopin verhopussiin jäi vielä kangasta, joten varmasti jossain kohtaa palaamme otsikolla "anopin verhot osa III" jne.

1 kommentti:

Ievuskainen kirjoitti...

No jopas... Aika hienoja! Sulla noita ideoita vaan riittää ja riittää. :)

Kun nyt tuntuu siltä, että koko ajan tulee lisää ideoita, joita olisi pitänyt toteuttaa silloin muutama kesä sitten, niin ei kai kohta voi muuta kuin järjestää bileet uusiksi! Vai...? ;D