keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Shoes in, shoes out

Viimeaikainen shoppailu epäonneni on vainonnut minua etenkin kenkärintamalla jo pidempään.
Ensiksikin ne Wienistä ostamani crocsit, jotka siellä tuntuivat übercooleilta, eivät soveltuneetkaan työkäyttöön haluamallani tavalla. Eli ne on pakko myydä pois, jotta eivät jää pölyttymään ja täyttämään jo ennestäänkin liian täysiä kaappeja. Siinä siis ensimmäin in ja out - kenkäpari, tällä kertaa ilman esittelykuvia, koska niitä on jo täällä pariinkin kertaan nähty.

Valitettavasti eivät ole vielä löytäneet uutta kotia, mutta ovat kaupan huuto.netissä.Seuraava in, on suuri rakkauteni, josta olen haaveillut jo pitkään. Beiget nyörisaappaat isoilla metallisilla nyörinrei'illä. Nämä löytyivät huuto.netistä ja kustansivat postikuluineen n. 15 euroa.
Siinä siis toinen pari sisään. Näillä on myös musta sisarpari eli ne ovat ensimmäiset kenkäkaksoseni (ja näillä on muuten olemassa tumman ruskeat, tumman vihreät ja lilat sisarukset eli saattaa olla, että minullakin on jossain kohtaa näitä enemmän kuin kahdet).

Kolmas meille muuttanut pari on myös peräisin huuto.netistä. Hintaa näillä nahkaisilla kaunokaisilla oli vain 3e + postikulut, joille tuli huudeltua paljon muutakin. Nämä ovat ehdottomasti in eli tulivat jäädäkseen. Ne olivat kuulemma niin minun näköiseni, että mieheni väitti taas minun ostavan jotain omasta vaatekaapistani.
Neljäs pari, joka on sekä in että out, on myös peräisin huuto.netistä. Itse asiassa samalta myyjältä, jolta tuo edellinen parikin oli. Nahkaa ovat nämäkin ja tosi kauniit, eikä hintakaan ollut paha, vain sen 3e pari. Valitettavasti ovat kuitenkin niin kapeaa mallia, että menevät samantien edelleen myyntiin. Tiukkuutta on niin paljon, ettei kannata vaivata edes suutaria asialla.
Sitten vielä yksi pari out. Tein löytöjä kenkäkaapissa ja kaivoin sieltä käyttööni ihanan pehmoiset vaaleansiniset plyymi-varvasaamutossut. Näitä on aikanaan pidetty paljon ja olivat tosi, tosi ihanat jalkaan. Kaikesta avonaisuudestaan huolimatta lämpimät ja supernaisellisen näköiset. En muista, miksi nämä tulivat siirretyksi sivuun ja unohtuivat kaapin perälle. Nyt päätin kuitenkin verestää vanhoja muistoja ja ottaa ne käyttöön.

Heti ensimmäisellä käyttökerralla tossujen pohjasta alkoi kuulua kummaa ratinaa, mutta se ei vaikuttanut käyttöön, joten matkaa jatkettiin. Kunnes herra Kirjoitus alkoi tivata, että mitä kumman valkoisia kappaleita meillä on pitkin huushollia ja teki huomion, että ne seuraavat minun jalanjälkiäni. Juu, sieltähän ne olivat blyymitohveleiden pohjasta. Pohjamuovi oli niin kuivettunut ja kovettunut, että murtui kävellessä ja varisteli pohjankappaleitä kävellessä ympäriinsä. Eihän siinä mikään muu auttanut kuin kirvelevin sydämin luopua rakkaista ja viskata ne roskikseen.
Summa summarum: maaliskuun jälkeen meille on muuttanut neljä paria kenkiä, kolme paria on poistumassa (kaksi vielä odottaa uutta kotia ja kolmanet päätyivät roskiin).

P.S. kohtalottaret tuntuivat tietävän, että minulla oli yhden parin epätasapaino kenkieni lukumäärässä. Tämän kirjoittamisen jälkeen onnistuin rikkomaan harrastetyöpaikkani työkengät ja melkein katkaisemaan nilkkani, tosin käänteisessä järjestyksessä eli ensin meinasi katketa nilkka kompastumisen seurauksena (se ei katkennut, nivelsiteet vain saivat vähän siipeensä) ja pyrkiessäni vammojen minimointiin ja tasapainon saavuttamiseen rikkuivat kengät. Lopputulos on siis tällä hetkellä neljä sisään, neljä ulos.

Ei kommentteja: