sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Poistossa: elämä

Olen huomannut, että viimeaikoina kirjoitukseni ovat käyneet yhtä tylsiksi kuin elämäni. Kaikki on vain yhtä kiristystä, tiristystä, nuukailua ja pihtailua. Kun tuohon luetteloon lisää sen, ettei jaksa panostaa mihinlään, ei kynsiin, ei naamaan, ei hiuksiin, ei vaatteisiin, näpertelyistä, käsitöistä ja ruoanlaitosta puhumattakaan, niin en ihmettele, että viimeiset lukijanikin hylkäävät minut ja se on kyllä minulle ihan oikein.

Tajusin nimittäin jossain kohtaa töissä peiliin katsoessani, että olisi varmaan ihan oikeasti syytä tehdä itselleni ja elämälleni jotain. Siis ennen kuin näivetyn hengiltä nuukailluissani -mihinkään uuteen ei muka ole varaa, vaikka pankkitilin saldo kasvaa tasaisesti jokaisen tilipäivän jälkeen.

Ei kommentteja: