tiistai 24. huhtikuuta 2012

Kävinpä kirpputorilla

Minulla alkaa olla vaikeuksia keksiä otsikoita näille postauksille, joita tulee satunnaisista kirppiksellä käynneistä kirjoitettua. Nytkin olisi tehnyt mieli kirjoittaa otsikoksi: Kipputorikierros, Kirppikseltä hankittua tai jotain vastaavaa ja minusta tuntuu, että ne samoin kuin tuo valittu otsikkokin on moneen kertaan käytetty.

Sen verran moneen kertaan olen kirpputorien hintatason nousua siunaillut, etten taida enää kehdata tehdä sitä. Jotenkin olisi kuitenkin mukava tietää, että olenko ainoa ihminen, joka pitää kympin hintaa kirpputorivaatteesta kalliina, kun kyseessä ei ole minkään ihmeellisen merkin tuote, vaan tyyliin käytetty h&m-rettu. Mutta jos nyt jätetään tuo päivittely aiheesta ja kirjoitetaan sen sijaan itse kirpputoreista.

Kävimme eilen kahdella eri kirppiksellä, toinen tässä liki kaupungin keskustaa ja toinen naapurikaupungissa. Ja niin olivat kahdelta eri planeetalta ettei kauempaa voisi olla, tuli samalla todettua, että tässä kaupungin kirppiksessä tuli käytyä ensimmäisen ja viimeisen kerran - näkyi hiukan liian kauas se, että kyseessä on täydellinen "rahat pois kaikilta"- bisnes, vastinetta rahoilleen ei saa kukaan muu kuin omistaja. Mitenkö perustelen tätä? Aloitetaan vaikka siitä, että heti ovesta sisään tullessa on valtava kyltti, jossa on kissankokoisin kirjaimin, emme vastaa myyntiin jätetyistä tuotteista. Sitä en enää muista, lukiko alla, että jokainen jättää tavaransa myyntiin omalla vastuullaan, mutta sen tekstin siihen olisi helposti voinut kuvitella jatkoksi. Myyntipaikkavuokrakin oli keskimääräistä korkeampi, mutta senhän saa jokainen valita, onko sitä valmis maksamaan - minä en olisi, koska loosit ovat vielä normaalia pienempiä. Sitten vielä ne kolme viimeistä naulaa arkkuun, jotka varmistavat sen, etten enää koskaan kanna vähiä ropojani tuonne. Yksi: pankkikorttiasiakkaalta peritään lisämaksu, vaikka ovella lukee, että heille käy myös pankkikortti. Tuossa kohtaa ei ole mitään lisämainintaa siitä, että kortilla maksaminen maksaa extraa, vaikka summa on vain 20 senttiä, on kyse periaatteesta. Seuraavaksi  järkytyin siitä, että asiakas-wc olisi ollut maksullinen kaikilta. Ihan oikeasti, kaikilla muilla tuntemillani kirppareilla, missä on wc asiakkaita varten, se on ilmainen, sitä kun kutsutaan asiakaspalveluksi, jolla houkutellaan asiakkaita sisään. Kolmantena ja viimeisenä kohtana onkin sitten se, että heillä ei ole mahdollisuutta sovittaa vaatteita, koska "se olisi niin hankala järjestää". Siis anteeksi mitä? Ensin ovella lukee, että jokainen jättää tavaransa myyntiin omalla vastuullaan ja sitten olisi hankala järjestää sovituskoppi, koska sitä pitäisi valvoa. Miten niin pitäisi, koska kerran kaikki on myynnissä myyjän vastuulla ja tappio on myyjän, jos jotain häviää. Uskoakseni aika monta vaatetta jää myymättä tuon takia. Jätän vielä mainitsematta sen, miten paljon tuolla oli jobbaritavaraa, mutta niin on saman omistajan toisellakin kirpputorilla kaupungin keskustassa - ja kyllä, kierrän sitäkin nykyään kaukaa.

Sitten se toinen lähikapunpungin kirpputori. Se oli melkein täydellisesti jobbarivapaata aluetta, mitä nyt keksejä ja karkkeja oli kaupan, muutoin myynnissä yksityisten tavaraa kohtullisin hinnoin eli pelkkää plussaa. Paikassa oli myös mahdollisuus myydä isoa tavaraa kuten pyöriä ja huonekaluja ja ne oli ryhmitelty hallin perälle omiksi kokonaisuuksikseen. Paikat olivat normikokoiset, pöytävuokra halvempi kuin alueella keskimäärin. Pankkikortti kelpasi ilman lisämaksua, muovikassin sai kaupanpäälle, sovituskoppi löytyi ja palvelu oli enemmän kuin ystävällistä eli tuonne palaan toistekin. Tunsin itseni tervetulleeksi asiakkaana, toisin kuin tuossa edellä mainitussa paikassa. Mainittakoon vielä tästä jälkimmäisestä paikasta se, että tarjosivat ilmaiset hälyttimet arvokkaille tavaroille, kun vuokrasi paikan. Ei siis liene ihme, että paikka oli totaalisen täynnä. Odotan innolla kesää ja mahdollisuutta ulkomyyntiin kesällä, sellainenkin kun heillä on kesäisin mahdollista.

Mitä sitten jäi käteen, paitsi huono fiilis ja hyvä tunnelma - onneksi kiersimme kirpparit nimenomaan tässä järjestyksessä, joten jäi parempi maku suuhun.


Kaksi rullaa Ratian lahjapaperia tulevia jouluprojekteja varten yhteishinnaltaan 2,40e, Herra Kirjoitukselle kirja taistelulaivoista ja lentotukialuksista (3,50e), äitienpäiväkortti (2e), kun osui teksti niin kohdalleen ja kuparinvärinen vyö (50c)  sieltä ensimmäisestä paikasta. Toisesta valkoinen iso meikkipussi (1€), joka ei varmaan koskaan ole ollut käytössä, valkoista ohuen ohutta virkkauslankaa (1€),ja sokerina pohjalla Disneyn Dumbo DVD (5€). Sekä lisäksi valkoinen, ohut perusneulepaita 2€. Kaikkiaan tuli tuhlattua noin 18€ edestä.

Tässä vielä saaliimme kuvallisessa muodossa:
 



Ei kommentteja: