tiistai 12. kesäkuuta 2012

Antakaa aikaa...

Blogi on jälleen kerran viime aikoina ollut kovasti hiljainen, tämä ihan siitä syystä, etten ole löytänyt aikaa tälle blogilleni. On yksinkertaisesti ollut pakko tehdä valintoja, jos haluan nauttia auringonpaisteesta ulkona ja nuuskia kaduilla kävellessäni sireenin tuoksua ja ihailla lehmuksen kukintoja, on jo jostain ollut pakko luopua, jotta saisi aikaa tuohon. Aika vain ei millään riitä kaikkeen.

Pitkään harkitsin sitäkin, että tekisinkö samoin kuin Alppihovissa blogin Mari, joka päätti vetäytyä tauolle. Ikävä tulee hänen kauniita kuviaan ja mukavia kirjoituksiaan, joita on moneen kertaan luettu, vaikka ei läheskään aina kommentoitu. Toisaalta kuitenkin vaakakupissa painavat myös ne valmiiksi otetut valokuvat ja melkein loppuun työstetyt kirjoitusaiheet, sekä puolen tusinaa haastetta, jotka myös ovat odottaneet tekemistään. Minä kun inhoan saman työn tekemistä moneen kertaan ja niinhän siinä kävisi, jos nyt jättäisin leikin kesken.

Olen ahneen itsekäänä priorisoinut tekemiseni niin, että olen keskittynyt niihin, joista saan taloudellista etua. Koska tämän blogin suhteen ei ole olemassa mitään kumppanuutta tai yhteistyötä minkään suhteen, niin tämä "vain minun juttuni" on ensimmäinen, joka tippuu kelkasta. Yhtään ei kyllä lohduta se, että omaa aikaansa odottavat myös satakunta huuto.nettiin myyntiin laitettavaa kohdetta ja alikäytetty, mutta täydestä maksettu, kuntoklubin jäsenkortti. Kaikkeen vaan pitäsi olla aika--- mutta entä kun sitä ei ole.

Olen myös viime aikoina joutunut miettimään suhdettani työhön tai pikemminkin työnarkomaniaan ja siihen, paljonko on paljon. Keskimääräisesti viimeaikojen työpäiväni ovat olleet luokkaa toistakymmentä tuntia päivässä ja niitä on ollut kuusi viikossa. Työpaikallani ollaan jälleen kerran tilanteessa, että niin paljon ylitöitä kuin vain pystyy, jaksaa ja ehtii saa tehdä, väki kun on kesän ajan niin vähissä. Siinä sitä sitten saa kamppailla itsensä kanssa ja miettiä, että pitäisikö sitä sittenkin joskus käydä siellä salillakin tai tehdä jotain kotihommiakin vai tyydynkö vaan työhön, työhön ja työhön. 

Yritän kuitenkin hiljalleen koota edes jotain valmistelemiani juttuja tänne ja olla ihan luhistumatta ahneuteni työtaakan alle.


Ei kommentteja: