maanantai 13. toukokuuta 2013

Makuuhuoneen uudet lamput

HUOM! LAMPUT VAATIVAT VIELÄ VIIDENNENKIN MAALIKERROKSEN - LISÄÄN KUVAT LOPULLISISTA VERSIOISTA KUN SAAN LAMPUT KUNTOON. TÄMÄ TEKSTI ON SIIS TYNKÄ!


Ostin jokin aika sitten huuto.netistä lamput, jotka oli tarkoitus tuunata makuuhuonettamme varten. Kaupat eivät sujuneet ihan oppikirjan mukaan, sillä myyjän hyväkuntoisina myymät lamput olivat aivan kissankarvoissa ja varjostinmuovit puhkipalaneet ja rikki murtuneet - lamput olivat siis kaukana hyväkuntoisista. Pettymys kaupoissa sai minut hautaamaan lamput askarteluhuoneen perälle odottamaan otollisempaa hetkeä, sillä lampuissa oli paljon enemmän työtä kuin olin odottanut.

Lampun jalat olivat kirkkaan siniset, ja kaikesta sinisen vaatekaappiini hiipimisestä huolimatta en ole valmis hyväksymään sitä ainakaan tässä sävyssä kotiini (en ainakaan vielä). Päätin siis maalata ne vaaleiksi. Kaapissa oli valmiina joskus hankkimani luonnonvalkoinen askartelumaali ja sivellinkin löytyi omista varastoista, kun vappuhuumassa unohdin sen ostaa.


 Tässä lampunjalat ensimmäisen maalauskerran jälkeen. Maalin piti tosiaan olla luonnonvalkoista, mutta altakuultava sininen tietenkin taittoi värin kylmäksi jään valkoiseksi. Uskoakseni maalauskertoja tarvitaan ainakin kaksi tai kolme, ennen kuin peittävyys on riittävä.


Tässä sitten lopputulosta useamman maalauskerroksen jälkeen. 


Oikeanpuoleinen lampunvarjostin on alkuperäisessä asussaan, tosin kissankarvoista siistittynä. Tuo oli varjostimista se parempikuntoinen. Vasemmassa on sitten koevedos uudesta päälyksestä, tarkoitus olisi käyttää tuohon päällystämiseen satiininauhaa, mutta en ole löytänyt sopivaa tummanruskeaa nauhaa (tosin en kovin aktiivisesti ole etsinytkään, sillä hinnat ensimmäisessä kaupassa saivat pohtimaan asiaa uudelleen). Testasin päällystämisen toimivuutta luonnonvalkoisella lastunauhalla, sitä kun sattui olemaan kaapissa valmiina - nauha on ostettu minun ja herra Kirjoituksen häihin auton koristelua varten. Tästä serkkuni rusetti aikoinaan taiteili meille koristerusetin ja loput jäivät odottamaan uutta käyttöä - tulipa sitten käytettyä tähän ja vielä jäi nauhaa jäljellekin.



Muovisena lastunauha on niin jäykkää ja kovaa, että se ei suostu asettumaan niin nätisti kuin silkki- tai satiininauha, vaan kupruilee ikävästi. Melko tummaa nauhan kuitenkin pitää olla, jotta sillä peittäisi tuon kirkkaansinisen värin. Näin ensi alkuun tuo lastunauha saa toimia paremman korvikkeena, kunnes löydän sopivaa tummanruskeaa silkkinauhaa. Menekki kahteen varjostimeen on noin kymmenen metriä, jos nauha on viisi senttiä leveää.


Askartelin vielä ylijääneistä nauhanjämistä rusetit koristamaan varjostimia.

Pakko tunnustaa, että yllätyin siitä, että näistä tuli näinkin hyvät. Olin varautunut siihen, ettei lastunauha toimisi tässä hommassa lainkaan.

Ei kommentteja: