Budjettiräjähdys

En osaa sanoa, mitä oikein odotin, kun ryhdyin tuohon visakuu-kokeiluun. Odotinko, että menot pysyvät samoina kuin ennenkin vai että nousevat ihan hillittömiksi. Tyypilliseen tapaani valitisin tietenkin testikuuksi mahdollisimman hankalan ja tavallisuudesta poikkeavan ajanjakson, sillä tähän kuukauden seurantajaksoon tuli paitsi poikkeuksellisen paljon tuloja lomarahojen yms. muodossa, mutta tuli niitä menojakin sitten eri tavoin kuin normaalin kuukauden aikaan. Ostin esimerkiksi kahdet kalliihkot kegät (ylittävät siis hinnoittelultaan normaalin max. 20€ budjettini) ja silmälasit, maksoin autoverot vuodeksi - autovakuutukset menivät maksuun päivää ennen edellistä tilipäivää eli eivät mahtuneet seurantaan tässä kohtaa.

Noiden edellä mainittujen lisäksi kuukauden jaksoon mahtuu kaksi viikkoa, jolloin olimme molemmat kesälomalla. Olemme lomailleet myös ruoanlaitosta eli kaupungissa ollessamme syöneet todella paljon ulkona ja muualla ollessamme verottaneet muiden jääkaappia eli ruokamenot eivät ole lähellekään realistiset - liikaa ulkona syömiseen käytettyä rahaa ja liian vähän tavallisia ruokamenoja.

Positiivista oli se, että sain kuin sainkin kirjattua kaikki minun tilieni kautta kiertäneet menot tilikirjaan. Suoritus, josta en ole selvinnyt viimeksi kuin ehkä kymmenen vuotta sitten. Onnistuminen houkuttelee tietenkin ahneeksi eli jospa vielä toisen kuukauden jaksaisi... Toinen onnistumisen kokemus oli se, että en siirtänyt pankkikorttitilille yhtään rahaa, vaan heittäydyin visan vietäväksi. Se on asia, jota en ole tehnyt koskaan ennen. Vaikka kieltämättä kyllä hävetti, kun maksoin työporukan illanistujaisissa ainoana visalla - kaikki muutkin maksoivat kortilla, mutta pankilta. Enkä edes kehdannut sanoa, että teen empiiristä visankäyttötutkimusta, koska sitten se vasta olisi selittelyltä kuulostanut. Nyt jäi vain sellainen tunne, että kaikki luulivat minun tilini olleen tyhjä sen takia, että palkkapäivään oli vielä siinä vaiheessa kolme päivää aikaa. Eivätkä he itse asiassa aivan väärässä olleet, pankkikorttitili oli lähes tyhjä, pankin puolella kate olisi riittänyt juuri ja juuri tuon ravintolaskun maksamiseen ja sitten olisikin ollut tili nollilla. Selittelynä todettakoon, että pankkikorttitili ei kuitenkaan ole se tili, jolle palkkani maksetaan eli vaikka se tili oli tyhjä, ei palkkapussin pohja ihan vielä paistanut.

Mutta lillukanvarret sikseen, miten minun siis ihan oikeasti kävi menojen suhteen. Ne eivät kokonaisuutena olleet juurikaan normaalikuuta suuremmat, vaikka tässä kuussa tulikin ostettua nuo jo mainitut silmälasit ja kengätkin. Ulkona syöminen ja toisten jääkaapin ryöstäminen kompensoivat sen verran hyvin toisensa, että ruokaan käytetty 135,86 € voisi olla realistisesti puolet kuukauden ruokabudjetistamme - herra Kirjoitus maksaa sen toisen puolen. Tuossa summassa on sitten kaksi kalliimpaa ulkoruokailua mukana. Se, mikä tässä seurantakuussa hävettää on karkit, herkut yms. sakare, jonka summa on 73,90 € ja tuo siis ruokamenojen lisäksi - tässä ovat laskettuna myös "halpapaikkojen" syömiset eli roskaruoka. Miten ihmeessä se voi olla noin paljon? Kuitit todistavat, että lähes joka kauppareissulla on ostettu myös jotain turhaa hyvää kuten karkkia, jäätelöä ja sipsejä. Minulle saa varmaan sanoa kohta: "Rakas, sinusta ei ole enää tullut pullukka, sinä räjähdät kohta". Terveyden nimissä, tuohon on saatava toppi.

Kuukauden visa-lasku osoittaa laskelmieni mukaan hiukan yli 260 €, mikä on pari kymppiä enemmän kuin normaalin kuukauden menoni, mutta toisaalta siinä on sitten mukana ne 119 € silmälasit. Tililtä maksettujen laskujen summa on noin 800 €, jossa on siis lähes 300 €:n kuukausittainen yhtiövastike ja lisäksi edellisen kuun visa-lasku, jossa oli herra Kirjoituksen syntymäpäivälahja eli silmälasit.

Minun kohdallani ilmeisesti on jokin sisäänrakennettu rajoitin, ja kuukausimenot pysyvät suunnilleen samoina, oli maksuväline mikä tahansa.