maanantai 24. maaliskuuta 2014

Yksi pää, yksi elämä

Kyllähän minä sen olen tiennyt, miten vaarallista on pyöräillä ilman kypärää, mutta eihän se minuun koskaan kolahda, eihän.

Ei onneksi kolahtanut vieläkään, mutta sen verran paikallislehdessä julkaistu juttu pisti miettimään, että oli pakko käydä hankkimassa uusi pyöräilykypärä. Tuossa jutussa kun kirjoitettiin, että Suomessa sattuu noin parikymmentä pyöräilijän kuolemaan johtanutta kolaria vuosittain ja tuosta määrästä neljännes sattuu tässä maakunnassa, vaikka kyse ei todellakaan ole kovin väkirikkaasta paikasta- se pisti miettimään ihan tosissaan. Yhdestä suht pahasta keikauksestahan olen naarmuilla selvinnyt, mutta tuskin siihen tuuriin voi kovin monta kertaa luottaa.

Edellinen kypäräni oli peräisin Tampereen ajoiltani eli noin reilun viidentoista vuoden takaa. Sillä kohtaa, kun siitä alkoivat pehmusteet murentua, hautasin sen vaatekaapin pohjalle ja päätin hankkia uuden kypärän "sitten joskus".

Nyt se hetki sitten tuli. Tokihan nuuka ihminen hyödynsi sopivasti kohdalle osuneen Lidlin tarjouksen, sillä Herra Kirjoitus on jo pari vuotta käyttänyt sieltä ostettua kypärää ja hyvin on toiminut. Uusi kypäräni kustansi siis noin 15 euroa ja siinä on jopa kolmen vuoden takuu.

Tässä se nyt on:



Väriltään vakoista, mustaa ja hopeaa - värivaihtoehtoja oli tasan tämä yksi, mutta voisi tuo pahemmankin värinen olla. Takana lamppu ja edessä lippa. Säätövaraa on ja pehmusteet löytyy. Mitä muuta voisi vielä toivoa? Kenties sellaisen spesiaalisisuksen, johon mahtuisi mukaan myös nuttura.

Ei kommentteja: