sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Rikottu lupaus ja uudet farkut

Olen joutunut rikkomaan jälleen yhden tälle vuodelle antamani lupauksen. Tällä kertaa rikki napasahti "en osta vaatteita" -lupaus, mutta ihmeekseni vasta kesäkuussa. Minulla oli kyllä tässä kohtaa mielestäni kohtuullisen hyvät perusteet hankinnalleni, mutta tottahan se on, että eivät nekään oikeuta lupausten rikkomiseen. Perusteet kun olivat seuraavat: minulla on arkikäytössäni yhdet farkut, jotka sopivat päälle, sillä olen viime aikoina paisunut kuin pullataikina (eikä ole mitään syytä onnitella, iloista perhetapahtumaa ei ole näissä merkeissä odotettavissa. Läski vain on ikuista ja muut farkut eivät sovi päälle tässä vaiheessa.). Nuo ainokaiseni ovat jo viisi vuotta vanhat ja alkaneet osoittaa haaroista pahenevia puhkikulumisen oireita, joten saadakseni edes jotain korvaavaa siksi aikaa, että saan ne paikattua uudelleen käyttökuntoiseksi oli pakko ostaa uudet farkut, sillä eihän sitä ihan kalsonkisillaankaan kehtaa enää tämänikäisenä ja -kokoisena liikkua.

Mustaa stetchiä ja vähän kimalletta harakalle. Kustansivat seitsemän euroa, mutta olivat osittaista kivien tippumista lukuunottamatta muuten kuin uudet.


Kaipaavat vähän lyhentämistä, joten samalla siistiytyvät nuo rumasti käännetyt lahkeetkin.


Samalta reissulta mukaan päätyivät myös askartelutorin nahkapalat ja kahdet klipsikorvikset, joista ajattelin ensin tuunata kynsilakalla (ah niin perinteisen naisellisesti) valkoiset helmiäisversiot, mutta nyt en enää olekaan varma maltanko maalata noita lainkaan, vai pistäkö päälle oikein kunnon kasarivaatteet ja yhdistän nuo niihin. Nahat ja korvikset yhteensä euron.


Viimeiseksi päätin ruksia vuoden hankintalistaltani myös kohdan kimaltava kullanvärinen hiuspanta ja tuhlasin kolme euroa paikallisen halpamarketin kolmen hiuspannan paketiin. Ikään kuin niitäkään ei olisi jo tarpeeksi ennestään, mutta kun tuo oli viimeinen kappale ja olen harkinnut sen ostamista kohta puoli vuotta. Seli ja seli, toivottavasti ehdin käyttää kaikkia edes kerran ennen kuin rikkuvat.



Olisikohan mahdollista, että voisin olla seuraavat kolme tai viisi päivää ostamatta mitään? Aloitan laskemisen viime maanantaista, sillä nämä tuli hankittua edellisenä viikonloppuna (siis toukokuussa) ja totean selvinneeni toistaiseksi hyvin, jo seitsemän shoppauksetonta päivää, siitä on hyvä jatkaa. Vielä kolme ostoksetonta päivää tälle viikolle, niin täytyisi tuokin tavoite.

Ei kommentteja: