torstai 25. syyskuuta 2014

Hepenet ja pisit

Muistan miten teini-iässä katsoin Tuulen viemää-elokuvan tekemisestä kertovaa dokumenttia. Siinä Scarlett O'Haraa näytellyt Vivian Leigh kertoi kysyneensä elokuvan ohjaajalta, miksi hänellä on kaikki alusvaatteet, hameet ja pitsit viimeisen päälle, kun ei niitä kukaan kuitenkaan näe. "Sinä tiedät, että ne ovat siellä", oli ohjaaja vastannut ja väittänyt näyttelijättären näin pystyvän paremmin luomaan olemukseensa rikkaan plantaasintyttären tyyliä.

Itse sain päin vastaisen kokemuksen tässä eräänä aamuna, kun sieppasin alusvaatelaatikosta päälleni ensimmäiset käteen sattuneet rievut. Siis ihan kirjaimellisesti rievut, siinä kiireessä ei paljon ehtinyt kiinnittää huomiota siihen, että alushousujen kuminauha oli turhan kulahtanut ja rintaliivit eivät juuri istuvuudellaan imarrelleet (Päivän hyvä kysymys kuuluu: mitä nuo loppuun kulahtaneet vaatteet tekevät alusvaatelaatikossa? Hyvä vastaus tähän on: kun ne nyt vielä ovat suunnilleen käyttökelposia...enkä ole ehtinyt siivota alusvaatelaatikkoa...mitkä kummatkin rehellisyyden nimissä ovat tekosyitä), kun tuohon yhtälöön vielä lisää naiselliset kerran kuussa päivät, niin saa todellisen kuvan sen epämielyttävyyden asteesta, josta koko päivän kärsin.

Ihan oikeasti, niinhän se menee, että kun alusvaatteet ovat hyvät ja mukavat, ei niiden olemassa oloa edes huomaa. Kun taas ollaan siinä päin vastaisessa tilanteessa, niin ihan sama, mitä hienoa siinä päälikerroksessa on, ne epämielyttävät alusvaatteet pilaavat koko tunnelman. Koko päivän sain pelätä sydän kurkussa, että koska kalsongit valahtavat nilkkoihin tai koska tissit pullahtavat jostain liivin reunasta ulos, puhumattakaan siitä punaisten läikkien tarkkailusta, joka sinänsä olisi jo ollut riittävän epämielyttävää. Otin opikseni ja heitin liivit poistoon, housuista tarkistan, voisiko niihin vaihtaa kuminauhan jotenkin järkevästi ja ovatko ne muuten siinä kunnossa, että se kannattaa tehdä.

Lupaan käydä alusvaatelaatikkoni läpi ensi kevääseen mennessä - kyllä sellainen asia pitäisi puolessa vuodessa pystyä hoitamaan. 

Ei kommentteja: