tiistai 20. lokakuuta 2015

Vanhakin koira oppii...

Toisin kuin sanonta väittää vanhakin koira oppii uusia tapoja, ainakin, jos sitä autetaan sopivassa määrin. Olen jo useamman vuoden haaveillut kynsien leimaamisesta. Tilasin kesällä itselleni kasan kynsileimalaattoja, leimasimia ja niitä scrapereita (mikähän niiden oikea suomenkielinen nimi onkaan), joilla pyyhitään ylimääräiset lakat leimalaatan pinnasta ennen leiman siirtoa leimasimeen. Kokeilin pari kertaa kynsienleimausta heti saatuani nuo tavarat postista ja epäonnistuin surkeasti.

Onneksi perhepiiristä löytyi apu ja "lainalapsistamme" nuorempi, joka on harrastanut kynsien tekemistä ennenkin. Kun annoin laattani hänen käsiinsä, hän testasi ensin yhtä, joka avattiin testaustilaisuudessa ja totesi sen toimivaksi. Tätä laattaa hän kokeili omalla leimaisimellaan ja raaputtimellaan. Sitten hän toisti saman minun leimasimellani ja raaputtimellani - ja homma toimi. Vaihdettiin kynsilakkaa siihen, millä testasin itse, ja edelleen toimi. Viimeksi otettiin käyttöön ne samat kaksi laattaa, jolla olin yrittänyt itse tehdä leimoja.

Lakka kehiin ja testaus - ei toiminut, toisto, eikä edelleenkään toiminut. Kunnes yht'äkkiä lainalapsemme huomasi, että laatassa on edelleen suojakalvo päällä. Olin kyllä poistanut laatasta sinisen suojakalvon, mutta en ollut huomannut, että laatassa oli myös läpinäkyvä suojakalvo. Kalvon poistamisen jälkeen uusi kokeilu ja johan toimi.

Sen jälkeen olikin sitten vähän pakko kokeilla. Kynsissä seepraraitaa, kukonaskelkuviota ja paria muuta abstraktia kuviota.


Ei mikään supertulos, mutta kohtuullinen ensimmäiseksi yritykseksi. Käytössä ihan tavalliset lakat, ei mitkään leimausta varten kehitellyt erikoislakat. Oriflamen Frosty pearl pohjalla ja Visions-sarjan joku violetti sävy koristeissa.

Ja kyllä... minä rakastuin kynsileimailuun ihan todella. En malta odottaa pääseväni tekemään lisäkokeiluja.

Ei kommentteja: