maanantai 2. marraskuuta 2015

Suklaata ja lakritsia

Olen taas keitellyt noidankattilassani (vakiokokoinen, koko 2, kuparia) mitä mielenkiintoisempia liemiä ja päätynyt tulokseen, joka muistuttaa suklaata ja lakritsia.


Kyseessä on tietenkin sytykeruusujen värjäys. Ihan oikeasti suklaisen näköisiin ruusuihin sekoittelin kaikki ruskeansävyiset luomivärit, mitä tuolta varastoistani löytyi. Pohjana oli tavallinen valkoinen steariini ja siihen sitten sekoittelin nuo värit.


Mustaa varten kokosin varastojeni kaikki tummat siis harmaat, mustat, tummanvihreät ja mustansiniset kynttilät, jotka maustoin mustalla ja parilla tummanharmaalla luomivärinapilla. Ei nyt ihan pikimustaa, mutta riittävän lakritsaista kuitenkin.


Keltaiset sävyt ovat peräisin kennoista ja ne on kastettu värjäämättömään steariiniin. Violetit ovat viime kertaisesta värjäyserästä jääneitä. Valkoiset "sytykejuustot", kuten Herra Kirjoitus niitä kutsui, on tehty tuliaisleivän alla olleesta kakkupahvista kastamalla ne värittömään steariiniin. Äiti testasi nämä ja totesi ei niin kovin hyviksi, yhdellä ruusulla saa takuuvarmasti sytytettyä pesän kuin pesän, sytykejuustoja tarvittiin pari kolme ennen kuin päästiin edes sinnepäin tulokseen. Juustot jäivät äidille, josko tämä koittaisi käyttää ne pois, uusia en aio tehdä.



Värjättyjen ruusujen lisäksi "paistoin" melkoisen kasan värittömiä siis valkoiseen steariiniin kastettuja ruusuja, joista tuli kauniin harmaita.

Lahjoittelin näistä suurimman osan työkavereille, jotka vähän pyörittelivät silmiään, kun sanoin tehneeni noita vain omaksi ilokseni. Pyyteetön antaminen on siis ilmeisesti epämuodikasta, kun useampi kysyi, etteikö nämä tosiaan maksa mitään ja saako tuosta vaan ottaa... Sen seitsemännen kerran vakuutin, että viekää pois vaan, ja jollain haluatte tekijää ilahduttaa, niin kynttilänjämät kelpaavat. (Eli se siitä pyyteettömästä antamisesta) - korostin kyllä, että kiinnostuksen kohteeni ovat nimenomaan roskiin menossa olevat jämät ja vanhat kynttilät, joita ei koskaan tule poltettua. Pari työkavereista kehotti minua siirtymään näiden kauppaamiseen, mutta minä en osaa ajatella näitä myyntituotteina - arpavoittoina ja lahjatavaroina kylläkin. Ruusut pakkasin kierrätysmateriaaliin eli osan kolmionmallisiin tomaattirasioihin ja muut sitten isoon laatikkoon, josta jokainen sai poimia haluamansa määrän ruusuja.


Ei kommentteja: