Ilmeisesti uniapneani tai oikeastaan siitä johtuva univelka on kasvanut pikku hiljaa yhä mittavammaksi. Jotenkin se tuntuu tällä viikolla saavuttaneen tähänastisen huippunsa, olen yhä väsyneempi ja väsyneempi. Vietän sen suositusten mukaisen kahdeksan tuntia sängyssä, ja nukunkin suunnilleen sen verran, mutta levoksi tuosta unesta tulee vain kolmisen tuntia. Ainakin vuoden verran olen selvinnyt noin vähillä unilla. Pikaisella laskutoimituksella se tarkoittaa reilua 1800 tuntia univajetta.
Olin tällä viikolla kaksi päivää suuressa maailmassa työasioissa. Omaa aikaa olisi ollut iltapäivä neljän jälkeen, mutta sen sijaan, että olisimme työkaverimme kanssa sännänneet koulutuspäivän jälkeen kaupungille shoppailemaan, raahauduimme hotellille, kävimme syömässä hotellin ravintolassa ja menimme nukkumaan iltayhdeksän aikaan.
Tänä iltana pääsin kotiin kuuden jälkeen ja nyt olen raahautumassa sänkyyn nukkumaan. Ja tämä ihan vain siitä syystä, että olen niin väsynyt. En jaksa miettiä mitään järkevää.
Joudun odottamaan ylipainelaitettani vielä kuutisen viikkoa ja ainakin sen aikaa univelkani vielä kasvaa. Toivottavasti jaksan sen aikaa, sillä nyt alkaa tuntua siltä, että olen niin väsynyt etten tahdo jaksaa päivästä toiseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti