keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Miten niin viime tipassa?

Joku voisi sanoa, että olen auttamattoman myöhässä, kun askartelin joulukorttini vasta 21.12.Tiedänhän minä, että ne olisi pitänyt lähettää jo varmaan viikkoa aikaisemmin. Siinä vaiheessa ei vain tuntunut siltä, että kirjoittaisin tai tekisin yhtään ainoaa joulukorttia ja minä kuulun niihin kukkoihin, jotka eivät käskien laula. Jos ei huvita, en todellakaan saa tehtyä - olen pikku hiljaa oppinut hyväksymään tämän.

Kun kadonnut inspiraatio sitten löytyi, päätin puuhastella joulukortit valmiiksi, ihan jo senkin takia, että niistä vain yksi oli tarkoitus pistää postin matkaan ja muut toimittaa käsijakelussa saajilleen.

Kortti-idea on sellainen, että olen pyöritellyt sitä mielessäni jo vuosia, mutta toteutuksen aika tuli vasta nyt. Koska suurin osa materiaalista oli valmiina, voidaan puhua nuukailijan korteista; korttipohjat työpaikan roskikselta pelastettuja pahveja, langat omista varastoista niitä, joille ei oikein ole muuta käyttöä, tarrat omista jemmoista . Ainoastaan cocktail-tikut ovat ostotavaraa juuri tätä askartelua varten.

Töppöset tein siis virkkaamalla ja jokainen on hiukan eri näköinen, lankoina oli tummaa lilaa, kirkkaan puinaista, pinkkiä hileillä ja harmaata. Kun oli sukanvarrenmittaan tyytyväinen, nostelin silmukat, joihin laitoin cocktail-tikuista puikot. Lopuksi kääräisin pätklän lankaa keräksi.

Koko komeuden tosiaan liimasin sitten korttipohjalle, johon lisäsin vielä hyvää joulua toivottavan tarran. Ihan jo noiden "sukkapuikkojen" takia en halunnut postittaa näitä. Kaikkiaan tein näitä parisen kymmentä kaikkein lähimmille annettaviksi.

Ei kommentteja: