keskiviikko 20. syyskuuta 2017

DIY kasvovesi

En ole vielä ehtinyt testaamaan itsetehtyä kasvovettä, mutta löysin netin syövereistä nämä kolme reseptiä, jotka haluan tallettaa tulevaa varten. Kyllä, aikomukseni on siirtyä keittämään kasvoveteni itse - edullisempaa ja puhtaampaa, ei lisäaineita ja mahdollisimman vähän mikromuoveja. Vielä tässä vaiheessa kuvittelen, että kasvoveden keittäminen ei ole kovin työlästä, mutta katostaan mitä tapahtuu sitten kun todella olen kokeillut asiaa.

Niin kauan kuin kaupan vesiä on jäljellä, käytän ne loppuun, mutta kun ne ovat loppu, siirryn itsetehtyyn.

Ensimmäinen versio tehdään vihreästä teestä, haudutetaan teepussia noin 1½ dl:ssa vettä. Pistetään siis tuohon määrään kuumaa vettä 1 pussi vihreää teetä, joko maustettua tai maustamatonta. Annetaan veden jäähtyä teepussin lilluessa siinä. Otetaan vesi talteen ja pullotetaan - halutessaan seokseen voi lisätä muutaman pisaran manteliöljyä hyvin sekoittaen.


Toinen versio on ruusu-koivu-kasvovesi, joka täytyy tehdä keväällä tai kesällä.
1 rkl kuivattuja ruusunterälehtiä
1 rkl kuivattuja tai tuoreita koivunlehtiä
1 dl kiehuvaa vettä
Tee näin
1. Kaada kiehuva vesi lehtien päälle ja anna hautua 15-30 minuuttia.
2. Siivilöi lehdet suodatinpaperin, harson tai tiheän siivilän läpi pulloon.

Ruusu puhdistaa, kosteuttaa ja rauhoittaa. Koivulla puolestaan on antibakteerisia ominaisuuksia, joten se rauhoittaa ihon tulehduksia ja ennaltaehkäisee näppyjä.


Kolmantena voisi kokeilla puhdasta ruusuvettä. Ruusun terälehtiä murskattuna kulhoon, päälle kuumaa vettä, sekoitus, odotus n. 20 minuttia ja veden siivilöinti esim. suodatinpaperin läpi. Tämän jälkeen pullotus.

Kaikki näistä pitäisi säilyttää jääkaapissa, koska näissä ei ole säilöntäainetta.

maanantai 18. syyskuuta 2017

Suurperheen jämäsukat

Nämä ovat nyt sitten varmaan maailmankaikkeuden rumimmat raitasukat, jämälangoista tehty. Ullaneuleen sivuilta löysin ohjeen suurperheen sukkiin, joiden ideana on se, että sukan varsi kudotaan normaalisti, mutta teräosa kahdessa palassa päälinen ja pohja erikseen. Tällöin pohjan kuluessa riittää, että purkaa kärkikavennukset ja pohjan sekä kutoo pohjan ja kantapään uudelleen. Valmista tulee nopeammin ja lankaa kuluu vähemmän.

Periaatteessa varren ja päällisen voi tehdä miten kauniin ja monimutkaisesti koristellun mallin mukaan tahansa, mutta koska halusin kokeilla mallia ja neulominen on viime aikoina tökkinyt pahasti (karpaalikanava oireilee, enkä halua alistua puukotettavaksi uudelleen), menin siitä, mitä aita on matalin ja kudoin jämälangoista ihan perussukkaa. Värit olivat tasan sitä mitä jämälankapussista löytyi.



Kärkikavennuksiin käytin samaa tummansinistä lankaa kuin varren resoreihin. Kärkikavennukset on neulottu jälleen suljettuna neuleena. Sukat viimeistellään ompelemalla päällinen ja pohja yhteen.

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Polkupyörän syysvaatteet

Pakko se on tunnustaa kaksi asiaa, ensiksi on syksy, vaikka miten koettaisin kesää leikkiä ja toisekseen kylähulluus iski jälleen.

Kerjäsin facebookissa itselleni rikkinäisen sateenvarjon, siis täsmällisemmin sellaisen, jossa oli mekanismi rikki, mutta kangas ehjä. Onnekkaasti satuin saamaan sellaisen viininpunaisen, jossa oli ruudullinen reunus - kauniskin siis vielä.

Purin kankaan irti rungosta ja leikkelin vapaalla kädellä kevyesti pyöränsatulan muotoisen ja reilusti sen kokoisen palasen, jonka reunoihin suristin ompelukoneella kuminauhakujan. Lisäksi ompelin sarvien kädensijojen suojaksi tuollaiset tupet, että pysyisivät kätösetkin kuivina. Minä kun en inhoa mitään muuta niin paljon kuin syksyn kylmyyttä ja vesisadetta. Haluan edes käsieni ja puoni säilyvän kuivana töihin mennessäni ja töistä tullessani.

 
Aikaa tähän projektiin meni kymmenen minuuttia ja nollabudjetin juttu, koska lanka löytyi omista varastoista ja kuminauhakin oli kierrätettyä, niin hintaa tälle projektille tuli pyöreät nolla euroa.

maanantai 11. syyskuuta 2017

Savotta nostalgiaa

Kotikotona vinttiä siivotessa löytyi tällainen laatikko ja sen sisältä vielä kalsaritkin, paita oli otettu jo aiemmin käyttöön. Kankaan laadusta ei tarvitse varmaan sanoa mitään, niin eri luokkaa se oli tämän päivän kankaiden kanssa. Housut päätyvät tietysti käyttöön.

Laatikon otin talteen. En aio säästää sitä, tarkoitus oli vain ottaa nostalgiavalokuva muistoksi.

Yksinkertaisen selkeä, tällaisia pakkauksia kaipaisin tähänkin päivään.

tiistai 5. syyskuuta 2017

Kettukengät

Näiden kenkien idea on pyörinyt minulla mielessä jo kauan, todella kauan, sillä jos oikein muistan sain kengätkin tätä varten jo vuosi sitten. Jotenkin ei vain ole inspiraatio riittänyt niiden toteuttamiseen.

Nyt sitten on syksyn piristykseksi punaista ja keltaista, kettukarkkikengät.


Koska kengät ovat kapeaa mallia, ne tuskin jäävät minulle itselle käyttöön. Mutta kokeiltu on ja idea toimii hyvin, nyt vain sitten etsimään omaan koipeen sopivia kenkiä, joihin tuon mallin voi toteuttaa.

perjantai 1. syyskuuta 2017

Katse ensi vuoteen

Vaikka tätä vuotta on vielä kolmannes jäljellä, minä olen jo siirtänyt katseeni ensi vuoteen. Sen suunnittelu alkaa tästä:


Jotain aurinkoista tuo toivottavasti uusi vuosi tullessaan, samoin isoja muutoksia on tiedossa.

torstai 31. elokuuta 2017

Heinä-elokuun poistot

Vuoden alusta poistoja on kertynyt 510kpl

Heinä-elokuussa lisää kertyi seuraavasti:
1) lohikäärmepuu-kasvi (vaihdettu)
2) Joki-langat (myyty)
3) kylmälaatikko (vaihdettu)
4)  kestoside, loppuunkulunut (roskiin)
5) kaiutinsetti (vaihdettu)
6) 7 kerää lankaa (annettu lahjaksi)
7) pelikortit (annettu lahjaksi)
8) mustat kiilakorkokengät (annettu)
9) lehtiä kiertoon
10) superloniset papiljotit (roskiin)
11) kahvipusseja (vaihdettu munakennoihin)
12) käsityölehti (myyty)
13) 31 kpl kosmetiikkapoistoja

yhteensä siis 49 kpl  ja vuoden alusta  559kpl


Varsin hiljainen pari kuukautta on ollut, mutta se kai ei yllätä ketään, koska kesällä lomaillaan eikä kierrätetä. 

keskiviikko 30. elokuuta 2017

Naistenpankin vinoruutua

Jälleen kerran naamakirjan ihmeellinen maailma tarjosi ohjeen, jota oli pakko kokeilla. Lanka tosin valikoitui ensisijaisesti saajan mieltymysten - naisten asia, ei niinkään värimaailma - takia.

Itse pidän enemmän sateenkaariraidasta, mutta kyllä nämä iloiset värit tuovat kummasti piristystä syksyn harmauteen.



Sukat on kudottu yksinkertaisella vinoruutuohjeella: 2 oikein, langankierto, 2 oikein, 2 oikein yhteen. Tätä toistetaan jokaisella puikolla ja jokaisella kerroksella. Vinoruudut syntyvät kun sukanvarsi pikkuhiljaa kiertyy. Näissä sukissa on perinteinen 12 silmukkaa puikolla ja 3½ puikot, mutta puikot olisivat voineet olla isommatkin, koska kierre tekee varresta melko tiukkaa. Teräosa sitten ihan tavallista sileää vahvistetut kantapään jälkeen.

Jos olisi halunnut hifistellä, niin olisi pitänyt miettiä, miten toisen sukan olisi saanut kiertymään toiseen suuntaan. Minä en jaksanut ja niinpä nämä kiertyvät molemmat samaan suuntaan. Menevät siis joululahjapakettiin.

perjantai 18. elokuuta 2017

Fiksuruoka tai sitten ei fiksua ruokaa

Eilen kirjoittelin Matsmartista ja ruokatavaroiden tilaamisesta sitä kautta. Kuten eilen mainitsin, palveluita on kaksi; ruotsalaisen Matsmartin lisäksi suomalainen Fiksuruoka, jossa myytävät merkit ovat selvästi tutumpia Fazeria, Auraa, Elovenaa jne.

Tunnustan, että en ole käyttänyt Fiksuruokaa, vaikka pitäisi ehkä suosia suomalaista. Plussana Fiksuruoalle olisivat pienemmät toimituskulut ja se, että yli 70€ tilauksiin toimituskuluja ei tule lainkaan.

Eilisessä kirjoituksessani ohitin toimittajan valinnat toteamalla, että löysin Matsmartin ensin ja tilasin siksi sieltä. Se ei kuitenkaan ole koko totuus. Muistin toisen merkittävällä tavalla valintaan vaikuttaneen asian, kun vilkaisin tänään läpi molempien firmojen nettisivut. Fiksuruoka on valitettavasti kallista, minusta todella kallista ja se oli yksi merkittävä syy siihen, miksi testitilaukseni kääntyi toisen firman puoleen.

Joko meillä on täällä edulliset kaupat ja hyvät tarjoukset tai sitten Fiksuruoan lähtöhinnat lasketaan jostain sellaisesta hinnasta, joka ei ole kaupan hyllyhinta. Kolmantena vaihtoehtona on toki sitten se, että tarjoushaukka on kadottanut normaalihintojen tajun, mikä sekin on täysin mahdollista, kun suurimman osan ostoksistani teen tarjouksesta. Joka tapauksessa monessa kohtaa Fiksuruoan alennushinnat olivat samat kuin tällä halvimmassa (sen toki tunnustan, että käytin vertailussa aina halvinta vaihtoehtoa ja eri kauppoja) kaupassa myyntihinta. Se ei valitettavasti kannusta ostamaan vanhenemassa olevaa ruokaa, kun samaan hintaan saa täysin kuranttia kaupasta. Tunnustan toki senkin, ettei minulla ole käsitystä siitä, mitä ruotsalaisessa kaupassa ruoka maksaa eli voihan olla, että täällä halvalta tuntuva euron pakettihinta on siellä normaali, mutta ainakin suomalaiseen hintatasoon verrattuna Matsmartin hinnat olivat edulliset. Lisäksi huomasin sen, että Fiksuruoassa tyypilliset alennusprosentit olivat alta 40%, en tainnut löytää yhtään tuotetta, joka olisi ollut myynnissä 90% alessa, vaikka he sitä mainostavatkin. Vastaavasti Matsmartin tuotteissa alunnusprosentit olivat liki poikkeuksetta yli 40%, joissain tuotteissa jopa se 90%, ja hinnat, joista alennukset laskettiin, vastasivat meidän hyllyhintojamme. Siis sama toisin sanoin; Pandan lakupussi maksaa tällä kaupassa noin 1,99€ ja samasta hinnasta oli laskettu Matsmartin 50% ale, jolloin pussi myytiin 0,99€ hintaan. Fiksuruoalla vastaavasti pussin hinnaksi olisi merkitty 2,49€ja siitä olisi saanut 20% alennusta, jolloin hinnaksi olisi jäänyt 2,02€ eli sama tai jopa vähän enemmän kuin kaupassa.

Tässä kohtaa joudun taas valitettavasti toteamaan, että länsinaapuri vei voiton 10-2, vaikka miten yrittäisi asiaa muuksi muuttaa. Eli minulle Fiksuruoka ei ole fiksua ruokaa, koska olen nuuka ja nulju. Pahaa pelkään, että tässä käy taas kerran niin, että Fiksuruoka jää tähdenlennoksi, kun Matsmart tulee ja jyrää...

torstai 17. elokuuta 2017

Testauksessa Matsmart

Ruokahävikin vähentäminen ja edullinen ruoka kuulostavat erikseen ja yhdessä erittäin hyviltä asioilta, ainakin tällaisen kaltaiseni nuukailijan mielestä, joten ei liene ihme, että halusin kokeilla Matsmart-palvelua. Kyseessä on siis palvelu, josta voi suhteellisen edullisin hinnoin tilata syömäkelpoista, mutta jo päiväysvanhentunutta tai juuri vanhenevaa taikka pakkauksiltaan muuttunutta/muuttuvaa ruokaa eli elintarvikkeita.

Käsittääkseni tällainen konsepti on suhteellisen uusi Suomen markkinoilla, vaikka samalla periaatteella toimivia firmoja löytyykin jo kaksi: ruotsalainen Matsmart ja suomalainen Fiksuruoka. Minä nyt satuin naputtelemaan tilaukseni ensin mainittuun, koska löysin sen ensin. Tilaus siis tehtiin netissä ja sen voi myös maksaa valmiiksi tai sitten antaa Klarnan laskuttaa. Tavaraerien koko vaihtelee ja joitain on tarjolla vain vähän. Tämän sain konkreettisesti huomata siinä, kun päivällä valmiiksi katsomistani tuotteista osa oli loppunut siihen mennessä, kun illalla tein tilausta.

Paketti toimitetaan postin kautta ja siihen tulee kohtuullisen suolaiset 7€ toimituskulut, minkä vuoksi firma ohjeistaakin, että kannattaa ostaa mahdollisimman lähelle 20kg tavaraa, koska tuo 20kg on se, mikä yksillä toimituskuluilla tulee. No, näin tietenkin toimin ja se vaati vähän kikkailua, sillä jossain kohtaa paketin saldo oli 450g yli painorajan, mutta kun vaihdoin tuotteita pois ja toisia tilalle, niin lopullisessa paketissa oli vain 50g alle maksimin. Plussaa ehdottomasti siitä, että ohjelman ostoskori näyttää koko ajan, paljonko paketissa on tilavuuspainoa ja meneekö yksillä postikuluilla vai veloitetaanko kahdet.

Periaatteessa tuollainen systeemi on äärimmäisen hyvä ja kannatettava, mutta siihen liittyy muutamia muttia. Ensimmäinen on toki toimituskulujen osuus, mihin Postilla on iso osuutensa eli ihan pienet tilaukset karsiutuvat tuolla - ei vaan kannata ostaa pientä määrää, kun sen saa jo normikaupasta samalla hinnalla kun lisää tuotteen hintaa postikulut. Toinen mutta on sitten valikoima, on toki ymmärrettävää, että perustuotteita ei välttämättä kovinkaan usein jää myytäväksi tällaisten kanavien kautta, joten valikoima on mitä on. Tuotteissa oli paljon niin sanottuja erikoisuuksia ja varsin vähän mitään perustarviketta. Myönnän myös, että koska olin testimielellä liikenteessä, tuli ostoskoriin klikkailtua todella paljon sellaista, mitä olisin normaalioloissa varmasti tai melko varmasti jättänyt kauppaan. Jotenkin tuo verkkokauppa aiheuttaa nuukallekin ihmiselle ostosokeuden ja euro siitä tai tästä tuotteesta testimielessä ei tunnu niin paljolta kuin kivijalkakaupassa, jossa se helpommin vertautuu maitopurkkiin tai leipäpussiin.

Fiksuista tuotteista ostoskoriin tuli napattua Allevon vaniljanmakuista VLCD-jauhetta (kyllä se on taas alkamassa dietille) useampi paketti, kun 20 pussin laatikko maksoi 8 euroa. Samoin Naturdietin ateriankorvauspatukoita laatikollinen eli 18 kappaletta alta kympillä, nappasin laatikkoon myös ison satsin vähemmän terveellisiä Alpenin välipalapatukoita, joista osan kiikutin töihin hätävaraksi. Olen huomannut, että sisäinen sokerirottani herää, kun päivä on rankka ja taukoja ei ehdi pitää- se tarkoittaa sitä, että työpäivän jälkeen kaupan karkkihylly kutsuu. Tätä ei-toivottua reaktiota yritän torjua sillä, että voin nappasta vaikka töistä lähtiessäni välipalapatukan syötäväksi, se nostaa sokereita sen verran, ettei tarvitse poiketa karkkihyllyn kautta. Samaa tarkoitusta ajamaan ostin laatikollisen proteiinivanukkaita 12kpl alta 3€. Nämä olen jo testannut ja harmittaa, etten uskaltanut ostaa enempää, ne todellakin maistuvat hyviltä (mikä ei aina ole proteiinituotteiden ominaisuus) ja pitävät nälkää. Peli-iltaa varten ostin 4 kg karkkia - kyllä, ihan oikein kaksi kahden kilon irtokarkkilaatikkoa. Olisin ostanut 8kg, jos laatikkoon olisi mahtunut, kun 8kg olisi maksanut melkein saman kuin tuo 4kg, mutta en sitten malttanut täyttää ostolootaani pelkillä karkeilla ja päädyin tilaamaan vähemmän ja maksamaan kiloa kohti enemmän. Uusista testattavista tuotteista ostin kauravispiä ja erilaisia näkkäreitä. Herra Kirjoitus sai sitruunamehua, jota hän oppi himoitsemaan Teneriffalla.

Mitä sitten olisin voinut jättää hankkimatta; no esimerkiksi jo tuolla aiemmin mainitut peli-iltama karkit, samalla rahalla olisi saanut kyllä terveellistäkin syötävää, mutta... Myös kaikki maustetut popparit, sipsit, salamisnackit, suklaa ja muut karkit olivat laatikossa turhia. Postikuluineen tuon 20kg:n boxin hinnaksi tuli noin 85€ ja siitä kolmasosa oli turhuutta, jota en missään nimessä uudestaan lähtisi ostamaan.Tähän testailunhaluun ja turhuuteen vaikutti kyllä osaltaan sekin, että aika iso osa Matsmartin tuotteista on ruotsalaisia eli meille tuntemattomia merkkejä, joita halusimme kokeilla mahdollista seuraavaa kertaa varten.

Kokonaisuudessaan kuitenkin sellainen kokemus, että voisin käyttää palvelua uudestaankin, tosin huomattavasti tarkemmin ostoksiani  harkiten.

maanantai 14. elokuuta 2017

Miten kauan voi olla vaatteidenostolakossa?

Tai paremminkin otsikon kysymys ehkä kuuluisi, miten kauan ihminen voi olla ostamatta vaatteita. Koska omalla kohdallani ostolakot ovat rajoittuneet pisimmilläänkin kuukausiin, on parasta lähteä miettimään kysymystä teoreettisesti.

Ensimmäinen mieleentuleva vastaus kysymykseen, miten kauan voi olla ostamatta vaatteita, on koko elämänsä. Näin siis teoriassa, koska maapallolta löytyy paikkoja, joissa vaatetus ei ole välttämätön ilmaston puolesta. Mutta jos ihan oikeasti aletaan miettiä asiaa, niin ympäristö, niin fyysinen kuin sosiaalinenkin, on se joka asettaa ensimmäiset vaateet vaatetukselle. Vaikka jossain muualla kenties selviäisikin vaatteetta, on se Suomen ilmasto-oloissa mahdotonta - ihminen ei vain mitenkään selviä talvella 30 asteen pakkasessa ilman jotain suojaa, ei edes sisätiloissa, sillä harvaa paikkaa saadaan niin lämpimäksi, että siellä selviää kokoaikaisesti ilman vaatteita.

Sosiaalisen ympäristön asettamat paineet ovatkin sitten luku sinänsä, koska jo varsin primitiiviset heimot käyttävät jotain (lehtiä, korsia, nahkaa jne) suojatakseen itseään. Sosiaaliset paineet jossain Borneon viidakossa ja koti-Suomessamme ovat toki erilaiset, ja erilaiset ne ovat Suomen sisälläkin erilaisessa asemassa olevilla henkilöillä. Onhan katkera totuus, ettei kukaan luota juristiin, joka esiintyy virttyneessä ja ryppyisessä puvussa sekä puhkikuluneissa kengissä. Vastaavanlainen vaatetus jollain pultsarilla herättää lähinnä sääliä tai hilpeyttä. Asema ja ammatti vain edellyttävät tiettyä pukeutumista, jotta olisi uskottava.

Ostolakon pituuteen vaikuttaa ratkaisevasti paitsi vaatteiden käyttötarve myös se, millaiset varastot vaatteita lähtötilanteessa on. Minulla hamsterina on vaatteita liki loppuelämäkseni, vaikka se olisi melkoisen pitkäkin kunhan vain en välitä siitä mikä on trendikästä ja mahdun vanhoihin vaatteisiini. Jollain minimalistisemman vaatekaapin omaavalla tilanne saattaa olla se, että vuoden tai kahden ostolakko tyhjentää koko vaatekaapin, kun siellä olevat vaatteet ovat jatkuvassa käytössä ja yksinkertaisesti kuluvat puhki tai muuttuvat sellaisiksi, ettei niitä enää sosiaalisen paineen vuoksi voi käyttää.

Nykyisenä tavara- ja vaateähkyn aikana on myös mahdollista tehdä vaatehankintoja käyttämättä siihen rahaa tai muita vaihdonvälineitä. Olen törmännyt naamakirjassa lukuisiin ilmoituksiin ja hyödyntänytkin niitä, joissa tarjotaan vaatteita vastikkeetta, toiveena, että ne tulisivat saajalle käyttöön kun eivät itselle enää ole syystä tai toisesta tarpeen. Tällaisia tarjouksia hyödyntämällä voi onnistua pitämään itsensä vaatteissa melko pitkäänkin, jos tyytyy siihen, mitä on tarjolla ja osuu sopivasti kohdalle. Toki silloin ei ole mahdollista toivoa, että saisiko samat kengät numeroa isompana kiitos. Ja sitten jälleen kerran on se sosiaalinen paine, toiset vain eivät halua käyttää mitään muiden vanhaa, toiset eivät voi esim. ammatillisista syistä näyttää yhtään nukkavieruilta tai epätrendikkäiltä ja sitä rataa.

Oma ostoslakkoni on joitakin isompia ja pienempiä lipsahduksia lukuunottamatta kestänyt jo useamman vuoden. Tämän vuoden aikana olen saanut ilmaiseksi takin, pipon, huivin ja housupuvun eli jakun ja housut - yhteensä 5 kpl, kaikki tämän vuoden vaatehankinnat ovat siis jo noita edellämainittuja "naamakirjan ilmaisia", minulla vain on sattunut olemaan hyvä tuuri. Helmikuussa lankesin ostamaan vaatepaketin, jossa oli useampia vaatteita - osa on lähtenyt eteenpäin, osa jäänyt aktiiviseen käyttöön. Viime vuoden "ilmaiset" olivat kolme kudottua toppia, 2 jakkua ja 2 t-paitaa, muita hankintoja ei ollut.  Tuota ennen isompi lankeemus tuli tammikuussa 2015, silloin ostin valtavan vaatepaketin, josta siitäkin osa vaatteista on lähtenyt eteenpäin, osa käytetty jo loppuun, kun ovat olleet niin aktiivisessa käytössä ja osa on edelleen käytössä. Muina 2015 vuoden hankintoina olivat yhdet rintaliivit ja alushousut sekä yksi ilmainen korsetti.  Eli ei nyt ihan mahdottomasti hankintoja. Koko loppuelämän mittaiseen ostolakkoon en aio sitoutua, mutta jos taas tämän kuun loppuun selviäisi ostamatta vaatteita. Pidempää aikaa en aio tähän kirjoittaa, sillä mitä enemmän joku asia on kielletty, sitä helpommin siihen tulee langettua.

torstai 3. elokuuta 2017

Puhdasta kirppistelyä

Päätimme kesälomamme Herra Kirjoituksen kanssa kirppiskierrokseen, joka oli jälleen kerran silmiäavaava. Se myynnissä olevan romun, anteeksi tavaran, määrä oli taas sellainen, että ei tee hetkeen mieli ostaa mitään. Eikä tullut kirppikselläkään kovin monen asian kohdalla sellaista tunnetta, että tuon mä haluan tai että tuota katsoisin edes kahdesti. Kolmea tavaraa katsoin vähän pidempään, yhtä punaista mekkoa, jonka hihat olivat liian kapeat, punaisia kenkiä, joista totesin, etten tarvitse niitä  (jos hinta olisi ollut hitusen halvempi, olisin saattanut langeta) ja pussillista saippuaa. Tämä viimeksi mainittu piti sisällään jonkun matkamuistoiksi saamia saippuoita useamman kappaleen. Mainittakoon vielä, että kyseisestä pöydästä kaikki oli kaupan puoleen hintaan - ja tunnustan, etten olisi normaalihinnalla edes harkinnut ostamista, mutta alennus, se suuri houkuttaja onnistui toimimaan koukuttimena.

Tässä kohtaa voi esittää kaksi kysymystä, ensinnäkin kuka laittaa myyntiin moisia tuotteita ja mikä vielä tärkeämpää, kuka ostaa niitä. Jälkimmäiseen kysymykseen vastauskena on tietenkin minä - sisäinen Sulo Vilénini ei voinut vastustaa noita ja toisekseen en kehdannut poistua kirppikseltä ihan tyhjin käsin. Lisäksi saippualle - kunnon saippualle - on aina tarvetta. Tässä paketissa saippuaa oli reilu 500g.



Saippuoiden hinnaksi jäi alennuksen jälkeen 2€, joten mielestäni tein kuitenkin ihan hyvät kaupat ja meillä riittää puhtautta pitkäksi aikaa, ei tarvitse ostaa sen paremmin suihkugeelejä kuin käsisaippuaakaan.

keskiviikko 2. elokuuta 2017

keräkukkakimppu

Näin idean tähän jossain netin syövereissä. Myönnän, että tarkoitukseni oli toteuttaa se kaikkella ajatuksella, osaamisella ja hartaudella, mutta toisin kävi. Saimme yllätyskutsun ja jotain pientä kivaa viemistä piti kehittää supernopealla aikataululla. Niinpä tein sitten pikakeräkukkakimpun.

Kimpussa on kreppipaperilla päällystettyä metallilankaa varsina, lankakeriä kukkina, pahvipohja, jonka jouduin tekemään ensimmäisestä käteen osuneesta pahvista ja koristeena rusetti askartelulaatikosta löytyneistä tykötarpeista.







Paremmannäköisen kimpun saisi, kun kaikki langat olisivat värikkäitä ja samaa laatua. Minä olin varannut mahdollisimman monenlaista lankaa, jotta saaja pääsisi tekemään vähän sitä ja tätä langoista niin halutessaan.

maanantai 31. heinäkuuta 2017

Arki alkoi

Jälleen kerran on se päivä, jolloin arki alkaa eli loma loppuu. Edellisessä tekstissä mainitut asiat sain hoidettua, joten sen puoleen on homma hanskassa.

Arkea varten on suoritettu kropan huolto eli poistettu karvoja sieltä täältä, käyty parturissa hankkimassa hiuksiin uusi leikkaus ja väri. Huoliteltua vaikutelmaa täydensin vielä kynsillä, maltillinen arkilakkaus, mutta pisara kultaa todistamaan, ettei arki ole ihan niin tylsää kuin ensimmäisenä työpäivänä tuntui.


Tuo kultainen kiemura on tarra, joka tuntui ottavan todella hyvin kiinni Avonin Gel finish -lakkaan. Olin varautunut siihen.että se pysyy vain tovin, mutta se kesti niin tiskaamisen kuin työpäivänkin.

sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Kun ei huvita, mutta haluttaa

Nyt on taas sellainen hetki, että pitäisi tehdä sitä, tätä ja tota, mutta kun ei vaan huvita. Ei huvita pestä ikkunoita, vaikka pitäisi. Ei huvita neuloa sukkaa, vaikka sitäkin pitäisi tehdä. Pari korjausompelua pitäisi tehdä ja muutenkin lista on lähinnä loputon. Kun nyt ei vaan huvita.

Sen sijaan löysin itseni tuijottelemassa lasittunein katsein Lidlin tarjouskatalogia ja siinä olevia rintaliivejä. Ne ovat edullisia, laadukkaita, hinta-laatusuhteeltaan mitä parhaita, ja tarvitsisin uudet käyttöliivit entisten vedellessä viimeisiään. Miksi en sitten rynnännyt heti ostamaan, vaikka mieli kovasti teki. Ihan siksi, että minulla on varastossakin liivejä, jotka sopivat arkikäyttöön, jotenkin vain tässä laiskuus mielentilassa olisi paljon helpompaa hakea uudet kaupasta kuin kaivaa kaappia. Tällä kertaa päätin kuitenkin voittaa laiskuuteni ja ostamisen sijasta hyödyntää jemmoja.

On tiettyjä asioita, jotka on pakko hoitaa huomiseen iltapäivään mennessä. Niistä tein itselleni listan ja muuten annan luvan olla vaan, joskus on pakko saada nauttia olemisen sietämättömästä keveydestä. Se on kesä nyt, nautitaan siitä, niin kauan kuin aurinko vielä paistaa.


perjantai 21. heinäkuuta 2017

Kerrosrivinousu

Äitini väittää yleensä, että hänellä on sukkia niin paljon, ettei hän tarvitse yhtään paria uusia. Nyt sain kuitenkin hänet suostuteltua vastaanottamaan yhden parin, koska hän itse lipsautti, että jos saisi täyttä villaa olevat sukat, niin sellaiset kelpaisivat. Tuumasta siis toimeen.

Lanka on Virtain villan suomalaista villalankaa, joka on todella paksua suhteessa normaalisti käyttämiini seiskaveikkaan tai nalleen.

Tiedän olevani taas reilusti jäljessä muodista, koska kokeilin kerrosrivinousua vasta nyt. Muut tekivät sitä ehkä pari vuotta sitten. Omasta mielestäni ihan ok perussukat ja lämpöiset ainakin ovat.


Resorissa silmukoita 44, yhden lisäsin, jotta sain viiden silmukan välein toistuvan kerrosrivinousun menemään oikein. Luin ohjeen netistä ja vasta kaksi mallikertaa kudottuani tajusin katsoa kuvaa ja huomasin, että ohjeteksti ja kuva ovat erilaiset ja että virhe on tietenkin tekstissä, jota noudatin. Tästä syystä sukan suussa on kaksi kaksikerroksista raitaa. Oikein tehdessä kudotaan siis ensiksi yksi kerros harmaalla, sitten kaksi kerrosta valkoisella. Valkoisilla kerroksilla nostetaan määrätyin välein harmaan kerroksen silmukkaa kutomatta, mistä syntyy tuo kerrosrivinousu. Minulla nousut ovat viiden silmukan välein eli neljä kudottu normaalisti ja sitten se viides nostettu. Nostot tekevät neuleesta varsin napakan eli käyttämieni 11 silmukan sijaan puikolla olisi voinut olla pari enemmänkin. Kantapäät ovat normaalia korkeammat käyttäjän toiveesta, hänen jalkaansa tavallisen mittainen kantapää istuu huonosti ja tiimalasikantapää ei sovi lainkaan.

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Kesälomaostoksia

Tunnustan, tunnustan, tunnustan. Saattoi olla, että ostin kesälomalla ihan pari kerää lankaa...

Sukkiin tietty. Luulin, etten enää löydä mistään järkevällä hinnalla tuota viidakkoa, joten ostin sitten heti molemmat kerät, kun vastaan tuli, samoin sateenkaaret ovat luultavasti valtakunnan edullisimmat. Nostalgiat maksoivat euron kerä, mikä on jo liki ilmaista. Olikohan tässä riittävän hyvin perusteltu, miksi tarvin nämä ihan välttämättä.

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Valkoiset pitsisukat

Valkoisten pitsisukkien ohje löytyi facebookista, julkaisijana Karolina Andersson. Tosin alkuperäisen mallin mukaan sukat pitäisi kutoa varpaista varteen, mutta päätin kuitenkin kokeilla toimisiko malli myös varresta varpaisiin ja toimihan se, vaikka aika erilaiselta näyttikin.

Netissä lainatussa kuvassa varpaista varteen sukat ja alla mun varresta varpaisiin sukat.



Minun sukissani on ensin 10 kerrosta 1 oikein, 1 nurin joustinta, jossa oikeat silmukat on kudottu takareunasta jolloin ne kiertyvät. Sen jälkeen on toistettu 5 kerroksen  pitsistä mallikertaa.
1 krs * 1 nurin, langankierto, neulo kaksi silmukkaa takareunoista yhteen, neulo kaksi silmukkaa normaalisti yhteen, langankierto, 1 nurin* ja tätä *-* toistaen koko kerros.
2-5 krs. * 1 nurin, 4 oikein, 1 nurin*  ja tätä toistaen. 

Kuvan mallissa on käytetty kiilakantapäätä ja jalkateräosassa jatkettu pitsimallia vain jalan päällä. Minun sukissani on tavallinen ristiinvahvistettu kantapää, mutta samoin pitsiä on toistettu vain jalkapöydän päällä.

Malli on siis kuudella jaollinen ja sopii paremmin kuin hyvin seiskaveikka langalle, mistä olin kovasti onnellinen, minulla kun on jemmassa vähemmän fingering paksuisia sukkalankoja, joita suurin osa pitsimalleista tuntuu vaativan.

torstai 13. heinäkuuta 2017

Buzzaus: Storytel

Pääsin Buzzadorin kautta testaamaan Storyteliä, joka on siis yksi näistä uusista älylaitteilla käytettävistä luku- ja kuuntelupalveluista. Ilmainen testijakso oli kuukauden mittainen, mutta ensi sanoikseni totean, että meillä on menossa jo toinen kuukausi "omaan piikkiin" eli palvelu todellakin on hyvä.

Perustelen hyvää arvosanaani vielä sillä, että olen kahlannut läpi liki kaikki Suomessa tarjolla olevat vastaavat palvelut mukaan lukien myös kirjaston ilmaisen. Jokaisessa on ollut enemmän tai vähemmän sanomista, yksi pätki, toisen valikoima oli äärimmäisen surkea, kolmatta ei saanut ladattua windows-puhelimelle.

Storytelin plussapuolia on siis todella kattava valikoima e-kirjoja ja äänikirjoja, valikoimasta löytyy myös uutuuksia. Lisäksi se toimii myös Windows-puhelimella. Kirjat tai äänikirjat on mahdollista tallentaa omaan kirjahyllyyn käytettäväksi myös offline-tilassa ilman nettiä, mistä enemmän kuin iso plussa. 

Kuukausiveloitus on n. 17€ ja se menee suoraan luottokortilta. Myönnän heti, ettei minusta varmaan tule loppuelämän asiakasta, koska parin, kolmen kuukauden kuluttua olen kuluttanut äänikirjavalikoiman loppuun, sillä minulla pyörii äänikirja kuulokkeissa aina kun mahdollista. Siihen asti nautin kuitenkin Storytelin tarjoamista vaihtoehdoista ja mukavasta vaihtoehdosta äänikirjojen kuuntelemiseen.

#buzzador
#storytelbuzz17

lauantai 8. heinäkuuta 2017

Tuoksuttelua

Siitä asti, kun keväällä julkaistiin tulevan kesän kesätuoksut, olen himoinnut Escadan Fiesta Cariocaa, joka yhdistyy Rioon nimensä kirjoitusvirheestä huolimatta. Cariocahan viittaa riolaiseen ja portukalia ja sen parin pitäisi olla festa, ei fiesta, joka on espanjaa.

Fiesta Cariocan on kuvailtu olevan ”intohimon cocktail”. Kesäisen juhlan ja Brasilian inspiroimassa hajuvedessä tuoksuvat eksoottiset hedelmät ja kukat, joita puisen myskinen pohja pehmentää.
Tuoksu aukeaa mehukkaalla passionhedelmän, vadelmien ja orvokinlehtien sekoituksella, joka yhdistyy passionhedelmän kukkien, appelsiininkukkien ja jasmiinin vivahteisiin. Tuoksun pohjalla tuoksuvat myski, setripuu ja bentsoiini.

Onneksi on kivijalkakaupat, kävin tuoksuttelemassa tätä ja totesin sen aivan liian makeaksi ja raskaaksi. Vedin ruksit päälle ja totesin, että voisin poistaa tämän hankintalistaltani, niin paljon intohimoja kuin se nimensä ja kuvauksensa perusteella alunperin herättikin.

Toinen kevään "tää mun täytyy saada"-tuoksuista oli Cleanin Ultimate beach day. CLEAN Ultimate Beach Day vangitsee upean rantapäivän tunnelman; Kun kävelet rantahiekalla auringon paistaessa kasvoille ja kevyt tuulenvire tuivertaa hiuksia, toivoisi, että jokainen ilta voisi olla yhtä yksinkertaisen kaunis kuin tämä hetki.
Alkutuoksu: Mandariini, Italian Bergamotti, Sitruuna, Ryppylimetti
Sydäntuoksu: Valkoinen ruusu, Tuberoosa, Neroli, Jasmiini, Karhunputki, Afrikan appelsiininkukka, Laventeli, Meren nuotit
Pohjatuoksu: Myski, Ambra, Hiekka

Koska kerran riolainen juhla oli pettymys tuoksunsa suhteen, siirryin rantapäivään vain kokeakseni saman kohtalon. Tämäkin oli jotenkin tunkkainen ja raskas, en millään löytänyt sieltä raikasta sitruunaa tai limettiä, sen sijaan myski ja ambra puskivat voimakkaasti läpi ja tekivät tuoksusta minulle sopimattoman.

Testasin myös puolittain vahingossa Cleanin shower fresh-tuoksun. Shower Fresh -tuoksu on mehukas, se vangitsee suihkun jälkeisen raikkauden tuoksun. Se on mutkaton, raikas sekä hienovaraisen seksikäs.
Ensituoksu: sitruuna, mandariini & appelsiini. Sydäntuoksu: kielo, appelsiinin kukka, & jasmiini. Pohjatuoksu: myski & hento puu

 Ja tämä tuoksu oli se, joka iski kuin metrinen halko - aivan ihana, juuri sopivan raikas ja herkkä. Siirsin nuo kaksi hankintaa sivuun ja päätin ostaa tämän. Se on siis edelleen kaupan hyllyllä ja odotan seuraavaa sopivaa tarjousta iskeäkseni kiinni. Tämän minä todellakin haluan - ja se sopii loistavasti pariksi toiselle lempparituoksulleni saman sarjan Fresh loundrylle.

lauantai 1. heinäkuuta 2017

Kesäkuun saapuneet


Tavaraton toukokuu muuttui kasojen kesäkuuksi.

Sorruin ostamaan kosmetiikkaa, kun kerran tein Dermosiliin tilauksen. Hankintaan päätyivät täyttöpussit perheshampoosta, vitamin E suihkugeelistä ja voidesaippuasta sekä turhuuksien turhuus - kesäsesongin limited edition suihkugeeli. Nämä kesäsuihkugeelit ovat poikkeuksetta aivan uskomattoman hyvän tuoksuisia, aikaisempina vuosina pullot ovat kyllä olleet 500ml vetoisia, tää ei ollut kuin 300 millinen, mutta kyllä sillä monta kertaa pesee. Alle parinkymmenen euron hankinnoilla selvitään varmaankin läpi ensi vuodestakin.

Koska en ostanut toukokuussa Kaloriinan päivänä itselleni mitään, tuhlasin sitten kesäkuun juhlasesongissa itseeni ja ostin kasan lankoja - kas mi yllätys. Mutta kyllä näille käyttöä tulee.

Lisäksi sain naamakirjan kautta ilmaiseksi housuhenkarin ja kahvipussikassin, jollaista olen jo pidemmän aikaa etsinyt käsityökassikseni. Toiseksi sellaiseksi, kun tuntuu, etteivät ne mahdu kaikki siihen ensimmäiseen.


Samasta osoitteesta on peräisin myös Novitan sukkalehti.

Suurin tuhlaus oli kuitenkin uusi varsi-imuri, ihan peräti Dyson. Olemme tahineet akkuongelmaisen Ergo Rapidon kanssa jo kohta vuoden verran ja tulimme lopulta siihen tulokseen, että sellainen nopsa pikaimuri on niin kätevä ja tarpeellinen, että ilman emme selviä. Ekologisinta olisi toki ollut vaihtaa akut Ergoon, mutta kun ne olisivat maksaneet satasen verran ja kun tuohon sataseen lisäsi Herra Kirjoituksen lahjakortin ja hyvän tarjouksen, niin ei paljon tarvinnut laittaa lisää kun sai uuden ja tehokkaan imurin, mistä syystä sitten päädyimme tähän vaihtoehtoon.


Lisäksi tuli shoppailtua pitkään puhuttu frisbeegolf-laukku. Tähän asti kun kiekot ovat kulkeneet mainoslaukussa, joka ei ole varsinaisesti tarkoitettu niiden kantamiseen ja alkaa sitä paitsi hajota. Hintaa tälle tuli tarjouksessa ihan 4€.


On myös muutama tavara, jotka vain pysähtyivät meillä ja jatkoivat samantien eteenpäin, joten niitä en laske saapuneihin enkä poistoihin, kun niiden ei ollut tarkoituskaan jäädä pidemmäksi aikaa tai siis no joo alkuperäinen ajatus oli, että ne jäisivät, mutta syystä tai toisesta asiat menivät näin kuin menivät. Yhtenä esimerkkinä aivan ihanat ilmaiset kengät, jotka sitten kunnollisessa testauksessa osoittautuivat niin kapeiksi, että pistin ne suosiolla eteenpäin.

perjantai 30. kesäkuuta 2017

Kosmetiikkapoistot 2/4 vuodelta 2017

Kolmen ensimmäisen kuukauden kosmetiikkapoistosaldo jäi "surkean pieneksi" eli vain 25 purkkiin, mikä toki sekin on iso määrä, kun huomioi sen, ettei tilalle ole tullut tuotteita.

Vastaavasti uskon kolmen seuraavan kuukauden saldon olevan isompi, koska moni melkein tyhjä purkin pohja jäi tyhjentymättä kolmen ensimmäisen kuukauden aikana.


Ensimmäiset poistot ovat osin tuttuja suosikkimerkkejä, osin jotain muuta. Palmoliven Happyful tuskin kaipaa sen kummempaa esittelyä, mutta sen vieressä oleva hollantilainen Hema- merkkinehn kynsilakanpoistoaine ansaitsee muutaman ylistävän sanan: se oli edullista, tehokasta ja riittoisaa. Sääli, että seuraava pullo pitäisi hakea niin kaukaa. Humektanin perusvoide on pelastanut monta kuivaa pakkasaamua niin kasvojen kuin vartalon suhteen - olen ilmeisesti tullut vanhaksi, kun ennen niin rasvainen ihoni huutaa kostutusta. Lidlin Suhada-meikkivoide on myös niitä kehumisenarvoisia tuotteita, jotka ovat hinta-laatu - suhteeltaan loistavia. Iso muotovaahtopullo on aikanaan netistä ostettu www Infinite- sarjan tuote, joka sekin oli todella riittoisa. Sen takana on jo toinen (ja Herra Kirjoituksen onneksi viimeinen) saunasaippuan täyttöpussi, edellinen meni maalle, tämä toinen anoppilaan.

Edessä on puuterirasiani, joka aikanaan on sisältänyt aurinkopuuterihelmiä, mutta johon nykyään kippaan kaikki puuterijämät (siis ne kivipuuterin loput, jotka eivät enää pysy kunnolla kakkumuodossa) käyttöä varten. Nyt sekin tyhyjeni eli pitää kaivella kaapista uusi puuteri käyttöön. Vaaleanpunertava rasia takana on Mary Kayn kasvogeeli, josta pidin kovasti ja joka myös pelasti monta kuivaa pakkasaamua. Sen vieressä on Yves Rocherin en Avril un soir "Huhtikuisena aamuna" - hajuvesi, joka ei enää oikein ole mieltymykseni mukainen, mutta onneksi sekin on tuota pikaa loppumassa ja lisäkappaleita ei ole eikä tule. Taustalla on Axen dödö - Herra Kirjoituksen tyhjäämä naamakirjan kautta ilmaiseksi saatu. Muiden kasvovoideiten loputtua olen käyttänyt Clinidermin kuivalle iholle tarkoitettua minituubia, joka on kokoonsa nähden riittoisa, mutta ei toki loppumaton sekään.



Seuraavat tyhjentyneet ovat edelleen sitä "peruskauraa" eli suihkugeeliä, hammastahnaa, dödöä, kasvovettä ja yksi kulmakynä. Viimeksi mainittu oli noita Oriflamen täyttöjuttuja ja häpeäkseni joudun myöntämään, että edelleenkin varastoistani löytyi uusi täyte tuohon kynään eli samalla linjalla jatketaan.


Lisäksi kielontuoksuinen käsisaippua eli kuvan pulloista keskimmäinen.


Seuraavat poistot tulivatkin sitten meikkipussista. Yllättävän kauan nuo ovat kestäneet, mutta nyt loppuivat sekä meikkipuuteri, huultenrajauskynä että huulipuna. Meikkipuuteri on Yves Rocherin vanhaa mallistoa ja ollut ensin hetken matkakäytössä, mutta nyt totesin, että on korkea aika käyttää se loppuun ennen kuin se menee pilalle. Huultenrajauskynä oli Oriflamen täyttömallistoa ja aivan loistava tumma sävy, joka sopi yhteen monen sävyisten huulipunien kanssa. Huulipunista loppui Oriflamen Visions-sarjan horoskooppipuna Leo, joka oli sävyltään täydellinen luumunpinkki. Onnistuin myös kadottamaan mansikanpunaisen Lumenen huulikiiltoni, joten postoksi sekin kai on laskettava.


Samaan kasaan menivät myös Doven kevyesti päivettävä Summer glow vartalovoide, thaimaalainen kukkasaippua, joka muutaman pudotuksen takia meni niin huonoon kuntoon, että päätin käyttää sen pois, brasilialaisesta saippuasta jäi jäljelle vain paperit. Herra Kirjoituksen Fuze suihkugeeli ja Listerinen suuvesi, Golgaten hammastahna ja apopasen meikinpoistoon käytetty perusvoide täydensivät poistokasan. Siis 10+1 poistoa.

Ensimmäinen punaisista sävyttävistä muotovaahtopulloistani loppui, samoin neon/limenvihreä Miss Selene kynsilakka. Myös kolme minihuulipunaa tuli joko käytettä loppuun tai todettua, että niiden käyttö on katkenneen terän takia mahdotonta.  Kaikkiaan viisi poistoa lisää.


Yhteensä 33 poistoa kolmessa kuukaudessa, vuoden alusta 58 poistoa.

torstai 29. kesäkuuta 2017

Pienet poistot (touko- ja kesäkuu)

Touko ja kesäkuussa poistuivat seuraavat tavarat:

1) kassillinen kahvipusseja (vaihturina saatu munakennoja)
2) sukat (annettu lahjaksi)
3) paita (kuva, vaihdettu maitoon)
4) askartelupaketti (annettu)
5) sukat (annettu lahjaksi)
6) kynttilälyhty (annettu lahjaksi)
7) 10 kpl pitsiliinoja (vaihdettu kahviin)
8) 2 kerää punaista hapsulankaa (myyty)
9) ruskeat balleriinat (annettu)
10) silikoniranneke (annettu)
                                                  yht 20


11) risutähti ja pallo (annettu)
12) vaaleanpunaiset tähdet (myyty)
13) vaaleansiniset tähdet (myyty)
14) keltaiset tähdet (myyty)
15) vaaleansiniset tähdet (myyty)
16) 2 kpl kirjoja (annettu)
17) pussukka askarreltu (annettu; poistumaa 1 kpl vetoketjuja ja pala kangasta)
18) lautapeli Photoloco (viety tuliaisiksi)
19) 2 kpl vanhoja (Arabia) lautasia (kierrätykseen)
20) wc:n ilmanraikastimen tuoksupatruuna (tyhjä, roskiin)
                                                                                   yht 32

21) vaaleanpunainen paita (myyty; facebook 5€)
22) keltaruutuinen pöytäliina (vaihdettu maitopurkkiin)
23) roskakori (kierrätetty askarteluun)
24) sininen tyynynpäälinen (vaihdettu maitopurkkiin)
25) fuksia pusero (kuva, myyty; facebook 3€)
26) fuksia Vilan tunika (kuva, myyty; facebook 3€)
27) kukkasen alkuja (annettu)
28) Ässä sukat (annettu lahjaksi)
29) Traktori-sukat (annettu lahjaksi)
30) Yrttikosmetiikka boxi (annettu lahjaksi)
                                                                      yht 42



31) 5 kpl kosmetiikkapoistoja (tyhjentyneet, roskiin)
32)  Star wars-kirja (annettu lahjaksi)
33) 3kpl pumppupulloja (annettu kiertoon)
34) musta nyöritoppi (kuva, myyty; facebook 3€)
35) oranssitoppi (kuva, myyty; facebook 1€)
36) kahvipusseja (vaihdettu tölkinklipsuihin)
37) sukat (vanha gootti, annettu lahjaksi)
38) musta mekko ( kuva, myyty; facebook 4€)
39) oranssi huppari (kuva, vaihdettu maitoon)
40) Eden-hajuvesi (annettu)
                                                         yht. 58





41) 6 kpl lehtikoteloita (vaihdettu)
42) eväsrasia (vaihdettu)
43) juomapussi (vaihdettu)
44) valkoiset kengät (kuva, rikkuneet, roskiin)
45) vihreä sametti (vaihdettu)
46) 6 kpl Roope-setä lehtiä (vaihdettu)
47) 6 kpl kankaita (vaihdettu)
48) 5 mapillista vanhentuneita papereita (roskiin)
49) Viivi ja Wagner esiliina (vaihdettu)
50) punainen kestokassi (annettu)
                                              yht. 87




51) Ruusupusero (kuva, vaihdettu)
52) Suihkuverho (vaihdettu)
53) korentoheijaston (vaihdettu)
54) poppanakuteet (vaihdettu)
55) Dermosil huonetuoksu (vaihdettu)
56) Vaaleat verhot (vaihdettu)
57) Valkoiset tennarit (kuva, vaihdettu)
58) vihreä pitsi (vaihdettu)
59) kasa kankaita (vaihdettu)
60) 2 kpl maljakoita (vaihdettu)
                                          yht. 98

61) mustat avokkaat (kuva, vaihdettu)
62) laatikollinen askartelupahveja (annettu)
63) collegepaita (kirpparille)
64)  vanha työtakki (annettu)
65) pieni neulepaita (annettu)
66) villasukat pienet (annettu)
67) harmaat villasukat (annettu)
68) kylpyhuoneen peili (myyty)
69) pieni ampiaispesä (annettu)
70) kuu ja 6 kpl pimeässä hohtavia tähätiä (vaihdettu)
                                                        yht 108
71) sininen toppi (vaihdettu)
72) valkoinen rusetti panta (vaihdettu)
73) 2 kpl lasipurkkeja kaatokannella (vaihdettu)
74) Mad king Ludvig-peli (viety tuliaisiksi)
75) kosmetiikkapoistot 12 kpl (tyhjentyneet roskiin)
76) värikynät (annettu lahjaksi)
77) penaali (annettu lahjaksi)
78) pimeässä hohtavat dinot (vaihdettu kahviin)
79)  3pkt pimeässä kohtavat pienet tähdet (vaihdettu kahviin)
80) kuu ja 6 kpl tähtiä (vaihdettu kahviin)
                                                               yht  132

81) pinkit ja siniset tähdet (vaihdettu suklaaseen)
82) viinipullo pastan säilytykseen (annettu)
83) 5 kpl tyhjentynyttä kosmetiikkaa (roskiin)
84) kulahtaneet alushousut (roskiin) 
                                                              yht 140

myynnit yhteensä 19€ paketista 


 kahden kuukauden aikana (140) poistoa ja vuoden alusta yhteensä 510 kpl poistoja.

Otsikkoa kirjoittaessani ajattelin, että kauppa ja vaihdot käyvät nihkeästi, joten kovin suuria poistoja ei ole luvassa, mutta tämähän meni paremmin kuin hyvin.

keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Brasiliawoffelit

Minulla on ihan liian monta sukkaparia kesken, mutta kun yhdet unohdin maalle, toisten eteneminen riippuu syntyvistä päättelylangoista ja kolmannet ei vaan huvita, niin aloitin Brasiliawoffelisukat. Malli on äärimmäisen yksinkertainen, niin kuin suurin osa näistä näteistä peruspintaneuleista on, mutta silti näyttävä.

Alkuun perinteinen 10 kerrosta joustinta, tällä kertaa 1 oikein, 1 nurin. Varsinainen mallikerta on neljän kerroksen korkuinen. 1. ja 2.  krs kaikki o, 3. ja 4.  krs 2 o 2 n.


Brasiliaa tässä on värit, seuraavassa ehkä vielä enemmän kun käännän värit päinvastoin. 



Oliskohan tässä nyt sitten ensimmäiset sukat pukinkonttiin?

tiistai 27. kesäkuuta 2017

Velkajärjestely

Olen päätynyt henkilökohtaiseen "velkajärjestelyyn", tarina on pitkä, joten lienee syytä aloittaa alusta. Jo muinaiset roomalaiset... no, jos ei nyt kuitenkaan ihan niin kaukaa aloitettaisi.

Olen jo pidempään lukenut velkablogeja, joissa ihmiset kirjoittavat, miten ovat selvinneet veloistaan. Minusta on kiva lukea selviämistarinoita ja toisaalta poimia kikkoja siihen, miten edullisesti ja nuukasti ihmiset onnistuvat elämään, ja mistä kulutuksessaan säästämään. Suurin osa niistä, jotka jaksavat jatkaa kirjoittamista, ovat juuri niitä, jotka onnistuvat - välillä saattaa tulla pieniä repsahduksia, mutta kuitenkin periaatteessa parempaa kohti mennään. Toki joukkoon mahtuu nimeltämainitsemattomia poikkeuksiakin, joiden räpiminen ja syvemmälle uppoaminen on lukijasta lähinnä turhauttavaa.

Yhden tällaisen lukukokemuksen jälkeen näytin Herra Kirjoitukselle kyseistä tekstiä ja valitin, etten voi ymmärtää, miten aikuinen ihminen ei voi olla ostamatta kun ei ole rahaa. Sehän on täysin järjetöntä - tajuaa ettei rahaa ole ja silti ostaa. Tähän Herra Kirjoitus vastasi minulle, että sehän on ihan sama asia, kun ei voi olla ostamatta sitä karkkipussia. Väitin silloin ja edelleen väitän, ettei kyse ole samasta asiasta. Perusteita on monta, ensinnäkin kokoluokka on eri, parin euron karkkipussia ei voi verrata parin sadan hankintoihin. Toisaalta minä en osta sitä karkkipussia olemattomalla rahalla, jos rahaa ei ole, ei osteta mitään. Puhumattakaan siitä, että kasvattaisin velkaa karkkipussiostoksillani, se vaan ei sovi minulle. Toistettuna, jos rahaa ei ole, ei osteta.

Päätin kuitenkin todistaa ensisijaisesti itselleni ja myös Herra Kirjoitukselle, että "velkajärjestely" on mahdollinen ja karkkipussin voi jättää ostamattakin. Aloitin eilen ja tarkoitus on jatkaa ainakin viikko, toinen, kokonainen kuukausi ja siitä sitten eteenpäin.  Mutta koska velallisen elämä on vaikeaa, mennään nyt ensialkuun päivä ja viikko kerrallaan.

Kiellettyä on siis itse ostaa sitä karkkipussia, ostattaa sitä Herra Kirjoituksella (ainoat poikkeukset ovat vierastarjottavat) tai kenelläkään muullakaan eli en siis vaihda naamakirjan vaihdetaan ilmoituksieni vaihtotuotteita maitopurkista karkkiin. Toisaalta, jos joku tarjoaa pyytämättä, niin siitä ei tarvitse kieltäytyä -eihän velkajärjestelyssäkään kieltäydytä annetusta ilmaisesta tavarasta tai rahasta.

Jos minun addiktiotasollani oleva ihminen selviytyy karkkiostoksitta, voisi olettaa, että kenen tahansa pitäisi selvitä ostamatta niitä pahimpia houkutuksiaan. Keskityn ajattelemaan sitä, mitä kaikkea hyvää ostamatta jättäminen minulle tekee eli miten saan "velkani maksettua".

perjantai 16. kesäkuuta 2017

Tavalliset harmaat sukat

Nämäkin on tarkoitettu kesäkuun alun synttärisankareille, mutta olen pikkuisen aikatauluistani myöhässä. Sukka nyt on niin perusmallinen miesten sukka kuin vain olla voi, materiaalina Virtain villan suomalaisen lampaan villasta kehrätty tekokuituvahvisteinen
lanka. Oikein sellainen perinteinen, vahva sukkalanka.

Kantapäähän testasin aina oikein kantapäätä ja jouduin toteamaan, ettei se ollut oikein mun juttu. Kantapää tuntuu lörpöltä ja pelkäänkin, että se kuluu näistä ensimmäisenä puhki. Onhan näillä toki parsintatakuu, mutta siitä huolimatta...

Varressa 12 silmukkaa puikolla ja terässä kavennusten jälkeen 11. Nilkkaan kudottu resori pitää sukat paremmin jalassa. 
 

Nämä menee miehelle, joka viettää ison osan talvistaan metsätöissä, joten uskoisin niiden olevan metsurinsaappaisiin sopivat ja riittävän lämpimät.

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Siisti koti saa hymyilemään

Nyt kun on taas päästy tavallisten ihmisten työtahtiin, niin jaksaa vähän katsella ympärilleen. Tämä taas sai aikaan sen huomion, että kotimme on jälleen päässyt kaaokseen. Kyse ei pelkästään ole siellä täällä lojuvista tavaroista, vaan ihan rehellisestä liasta. Niinpä sitten taas kerran julistin siivousviikon alkaneeksi. Maanantain ja tiistain aikana saimme yhdessä Herra Kirjoituksen kassa siivottua ja käytyä läpi 4 huonetta ja tälle illalle on vielä jäljellä kaksi. Sitten taas saa hetkiseksi huokaista ja nauttia siististä kodista.

Jotenkin se vaan on niin jännä asia, että ainakin minulla siisti ja puhdas koti saa hymyn huulille, sitä nukkuukin paremmin tai pärjää vähemmällä unella. Puhumattakaan siitä, miten paljon helpompi se kunnolla putsattu ja järjestelty koti on pitää siistinä. Meillä suursiivoukseen liittyy yleensä myös runsaasti pyykinpesua, ikkunanpesua ja kukkienhuoltoa tavallisen siivouksen lisäksi, siksi siihen täytyy myös varata aikaa enemmän kuin vain tunti tai pari. Oikein perusteellisessa putsauksessa, jossa siivotaan myös kirjahylly ja kaapit saa helposti menemään viikon, vähän vähemmän perusteelliseen menee vähintäänkin pari- kolme iltaa.

Koska tämä ilta menee vielä puleerauksessa ja meillä molemmilla on pitkä työpäivä torstaina, pääsemme nauttimaan puhtaasta kodista vasta perjantaina illalla. Siihen voisikin kehitellä jotain spesiaalia, kun on palkkapäivä ja tulee vielä lomarahatkin.

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Melkein tyhjä

Kosmetiikkaan liittyen olen kehittänyt itselleni valitettavan pahan tavan. Kun purkki, purtilo tai tuubi on melkein tyhjä, alan pohtia sen kuvaamista tyhjentyneisiin. Näin erityisesti silloin, kun sitä tököttiä purkissa on mielestäni vain vähän jäljellä. Valitettavasti olen joutunut toteamaan, että kosmetiikka on yllättävän riittoisaa erityisesti silloin kun käytössä ovat isot pullot ja/tai sen loppumista toivoo. Hyvänä esimerkkinä toimikoon muotovaahto, jonka meinasin listata loppuneeksi jo maaliskuun lopussa, säännöllisestä käytöstä huolimatta sieltä vaan edelleen löytyy tavaraa, vaikka ollaan jo kesäkuussa. Periaattesta en heitä tököttejäni puolikäyttöisinä pois vain sen takia, että saisin lisää poistumia, vaikka myönnettäköön, että sitäkin on tullut harkittua. Näyttäisihän se 10 tavaraa vähemmän taas niin paljon paremmalta ja olisihan kaapeissakin enemmän tilaa...

Kaappitila on kyllä suhteellinen käsite, 10 minihuulipunaa vähemmän ei tasan tunnu kaappitilassa mitenkään, 10 puolen litran törppöä ja tuntuisikin. Jatketaan kuitenkin vanhaan malliin, koetan edelleen malttaa odottaa purkkien tyhjentymiseen asti ja vasta siiten listata ne poistuneiksi.

torstai 1. kesäkuuta 2017

Toukokuun tulleet tavarat ja muu raportti


Minun piti viettää tavaratonta toukokuuta ja siinä onnistuinkin kohtuullisen hyvin, sillä poistuneita tavaroita oli lukuisia. Vastaavasti sisääntulleita tavaroita oli vain pari.

Löysin facebookista Luhdan ulkoilutakin ilmaiseksi ja ihan naapurista. En vain osannut jättää sitä hakematta. Niinpä minulla on nyt sitten uusvanha takki syksyä odottamassa, tällä hetkellä se on tiukka, mutta oletan ja toivon sen olevan sopivan sillä kohtaa kun takkia jälleen tarvitaan.

Toinen saapunut tavara on lahjaksi saamani laukkukoriste, joka ystäväni Ievuskaisen mukaan huusi minun nimeäni hänen poiketessaan kaupassa, joten hänen oli pakko ostaa se minulle. On turha sanoakaan, että onhan se ihan mun näköinen. Nyt vain mietin, mihin sen laitan. Tiedän, että entinen minäni olisi pistänyt sen laatikkoon ja katsellut sitä joskus laatikon avatessaan. Nykyinen minäni haluaa sen käyttöön ja näkyville, silläkin riskillä, että se kuluu ja vahingoittuu. Se tuottaa minulle kuitenkin enemmän iloa käytössä kuin kaapissa - voi, Konmari, mitä olet minulle tehnyt!- ja sen voi sitten hyvin palvelleena poistaa, kun se on tullut tiensä päähän.


Tölkinklipsejä olen saanut valtavasti, mutta niitä en varsinaisesti laske saapuneiksi  ainakaan kappalemääräisesti - sovinhan jo aikaa sitten, että kierrätysaskartelumateriaalit ovat sallittuja tietyissä rajoissa eli yksi tai kaksi materiaalia kerrallaan. Nyt ovat klipsut in ja kynttilät ja munakennot out. 

Muovikasseja ei ostettu toukokuussa, ei myöskään kosmetiikkaa, kenkiä, vaatteita tai lankoja eli niiden suhteen olen tässä kuussa onnistunut varsin hyvin. Muovipussilaatikossa alkaa näkyä pienen pieni kolo, joten toivoa ehkä on, vaikka näyttää siltä, että joudunkin jossain vaiheessa käyttämään energiajakeen kuljetukseen joko jättimäisiä isoja muovikasseja tai pikkuruisia minikasseja niiden normikokoisten loppuessa. Minikokoisten kanssa roskiksella joutuu sitten käymään vähän useammin, mutta ei se mitään - roikun edelleen periaatteessani, etten osta roskapusseja enkä biojätepusseja. Valitettavasti joudun tunnustamaan myös sen, että kun asunnosta sisältä muovikassit loppuvat, jemmaa löytyy sekä vintistä että autotallista vielä ehkä parinkymmenen pussin verran, joten ihan heti ei olla pulassa, mutta käytän nyt kuitenkin nuo asunnossa olevat pussit ensin.

Ruokahävikkiä on ollut todella, todella vähän eli siitäkin asiasta voin nostaa itselleni peukkua. Minä ja vaaka ei edelleenkään olla kavereita, mutta se ei ole ihme, kun ottaa huomioon sen määrän roskaruokaa ja herkkuja, joita taas olen itseeni ahtanut. Olen kuin alkoholisti, jos otan vähän en osaa lopettaa, minun on siis paras olla kokonaan ilman - tähän aiheeseen palaan myöhemmin.

Kun tavaroita on tullut vain kaksi, niin poistunut on sitten sitäkin enemmän. Plussaa siis siitäkin, mutta sitten se minun akilleenkantapääni eli kuluseuranta ja ostoksettomat päivät. Miten ihmeessä saisin niihin jotain tolkkua ja sitten toisaalta, onko sentilleen seuranta edes tarpeen, kun kuitenkin joka kuukausi palkasta jää säästöön kohtuullisesti. Olisiko minun ihan oikeasti aika antaa itselleni löysät suitset tämän suhteen ja todeta, että kun pysyn noin suunnilleen ojennuksessa käyttörahojeni kanssa, täytyykö minun edes viilata pilkkua jokaisen menon kohdalla. Varsinkin, kun kiellettyjen tavaroiden listaa ei ole tarkoitus purkaa, niin mitä minä ostaisin.

Ostoksettomuuteen olen päässyt tämän kuun aikana aika hyvin sisälle. Lankakaupat eivät aiheuta himotusta, kivijalkakirpparit lähinnä ahdistavat, tavalliseen kenkä-, vaate- tai laukkukauppaan en edes osaa ajatella meneväni, facesta löytyisi joskus jotain mielenkiintoista, mutta ne ole jo oppinut ohittamaan. Oikeaan suuntaan ollaan menossa.

Entäs ne työt sitten... Niitä on tullut painettua sen verran että hirvittää. Toukokuussa ylimääräisiä työpäiviä on 9, kesäkuussa sitten jo 12. Ja nämä siis tosiaan ylimääräistä normaalin täyden työajan lisäksi!

keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Sika säkistä -sukat

Kun en oikein osannut päättää, millaiset sukat seuraavalle sankarille tekisin, pistin käteni summamutikassa jämäkeräkassiini ja nappasin otteeseeni kaksi kerää. Hauskasti näppeihini sattuivat pätkävärjätty nalle ja joku mysteeri violetti. Näistä sitten yhdessä muodostuivat tällaiset pastellisukat.

Langat riittivät juuri ja juuri yhteen viis vuotta täyttävän neidin sukkapariin eikä kovin monta metriä jäänyt yli.


Varressa on Twist or not -pitsikuvio ja muutoin ihan perussukkaa ristiinvahvistetulla kantapäällä.


Valitettavasti toisessa sukassa tuo keltainen lammikoitui inhottavasti tuonne jalkapohjaan ja kuvakulma saa lammikon näyttämään todellista isommalta. Sen takia en kuitenkaan purkanut sukkaa, vaikka aika pienen pätkän pois nappaaminen  olisi ehkä auttanut asiaa. Toisessa sukassa vastaavan tyylinen keltainen lammikko löytyy jalkaterän kavennuksista (siltä puolelta, joka ei näy kuvassa).

tiistai 30. toukokuuta 2017

Nuukuusvinkki: hiustenvärjäys muotovaahdolla

Olen elämäni aikana ollut kaikkea blodista brunetteen ja punapäästä mustahiuksiseen. Nykyinen pullosta peräisin oleva väri on punertavanruskea, sellainen, että hiukseni voisivat ihan aidostikin olla sen väriset. Olen kovin laiska varaamaan parturia ja sitten kun saan ajatuksen siitä, että hiukset tarvitsevat uuden värin, on yleensä toivotonta saada aikaa just nyt heti. Kun taas siihen tilanteeseen on päästy, että apua tarvitaan just nyt heti, tilanne on yleensä myös sen verran toivoton, että aikaa kovin monen viikon odotukseen ei ole. Vähintäänkin pika-apua tarvitaan heti.

Useammin kuin kerran, niin myös tänään, olen pelastanut tilanteen paikallisesta halpakaupasta ostamallani värillisillä muotovaahdoilla. Asia, josta olen saattanut täällä ennenkin mainita. Maksoin omistani aikanaan euron kolmesta pullosta ja viimeksi, kun katsoin, niiden hinta taisi olla viisi pulloa eurolla. Silloin en vielä ostanut, mutta nyt voisin jopa harkita ostolakon rikkomista ja yhden satsin ostamista.

Sen sijaan, että käyttäisin noita perinteisen muotovaahdon tapaan, missä ne toki toimivat myös, olen käyttänyt tuota vaahtovärin tapaan. Vaikutusaikana olen pitänyt vain muutamaa minuuttia, jonka jälkeen olen pessyt muotovaahdon pois. Eli levitys kuiviin hiuksiin kunnolla kammaten ja sekoittaen, parin minuutin vaikutusaika ja sitten pesu, ensin suurimmat vaahdosta pois ihan vain vedellä ja lopuksi shampoopesu normaaliin tapaan. Lyhyt vaikutusaika takaa sen, ettei väristä tule liian intensiivistä, vaan sopivasti korostava. Liian räikeäänkin olisi helposti mahdollisuus, sillä käyttämäni väri on kirsikanpunainen, mikä ei todellakaan ole toivottu lopputulos. Olisin toki ostanut punaruskeaa, jos sellaiseen olisi ollut mahdollisuu, mutta näitä oli saatavilla vain vaaleana, mustana ja kirsikanpunaisena. Tällä muuten myös raidoittaisi tosi helposti hiukset, eikä tämä myöskään sottaa eli valu, kuten toiset värit tekevät.

Vajaan viiden minuutin puuhastelulla tilanteessa, jossa muutenkin olisi pitänyt pestä hiukset, minulla on uusi hohtava väri ja harmaat peitossa eli suosittelen. Tokikaan tuota ei voi kovin monta kertaa peräsin käyttää taikka sitten hiukset ovat kirkkaanpunaiset, sen verran intensiivinen tuo värivaikutus on.

Nuukailija kiittää, tuli käytettyä omista varastoista tavaraa ja säästettyä hiusvärin tai kampaajakäynnin verran.

torstai 25. toukokuuta 2017

Pyörällä pääsee

Pidemmän aikaa olen haaveillut uudesta pyörästä, sillä kulkupelini alkavat olla kohtuullisen ikääntyneitä. Autovanhukseni pääsi juuri täysi-ikäiseksi täytettyään 18-vuotta. Sen päivittäminen ei kuitenkaan ole ajankohtaista, sillä auto on minulle enemmäkin yleellisyys- kuin tarvekapine. Toki tiedostan, että auton ylläpitäminen on suhteellisen kallista - ajoneuvoverotkin olivat taas kerran nousseet - ja maksan siitä ylellisyydestä, että minulla on auto, liki tonnin vuodessa. Tähän summaan on siis laskettu vakuutukset (jotka ovat vähän turhankin hyvät auton iän ja arvon huomioiden, mutta kun kilpailutus ei tässä auta, vakuutusten vaihto olisi tullut kalliimmaksi), autoverot, renkaidenvaihdot, katsastukset ja huollot. Suurimman osan ajostani ajan niin, että bensat maksaa joku muu eli siis käytännössä työajoa. Ja niitä kilometrejä ei todellakaan kerry vuodessa kovin paljoa. Olen kuitenkin valmis maksamaan vapaudestani  tuon verran, tietoisuus siitä, että ei tarvitse miettiä aikatauluja ja voi vain napata kulkupelin käyttöönsä, on minulle hyvinkin tuon summan arvoinen. Kun lisäksi tarkistelin, mitä maksaa autonvuokraus, totesin, ettei tuolla summalla kovin moneksi päiväksi saa kulkuneuvoa, jos sellaiselle tarve olisi, eikä sillä myöskään ajatella taksilla ihan mahdottoman pitkää matkaa, joten minun kannaltani on järkevintä makuuttaa peltilehmää tallissa ja käyttää kun tarve tulee.

Pyöränikin on samaa ikäluokkaa eli täyttää 17 tänä kesänä. Sen päivittämistä olen tosiaan miettinyt jo useamman vuoden ajan, mutta kun plussat ja miinukset ovat edelleen suunnilleen tasan. Pakkohan se myöntää on, että uusi on aina uusi ja että pyöräilykokemus uudella pyörällä olisi paljon mielyttävämpi kuin vanhalla. Tämä taas tarkoittaa sitä, että sillä uudella tulisi todennäköisesti ajettua vähän enemmänkin kuin vain ne pakolliset ajot - tämän todistaa Herra Kirjoitus ja hänen kunnollinen Tunturinsa. Toisaalta vanha pyöräni toimii ihan ok, vaikka se onkin vähän ruosteessa ja kaipaisi uusia pedaaleita, sarvensuojia ja muita pikku osia sekä kunnollista huoltoa. Vanhan louskun etuna on se, että sen voi jättää vähän kevyemmilläkin lukoilla varustettuna kaupungille ja töihin, se kun ei enää kelpaa varkaille. Uusi pyörä taas pitäisi pultata kiinni ja varustaa tusinalla lukolla, kun sen kanssa liikkuu töihin tai kaupungille, jos ei sen halua häviävän pitkäkyntisten matkaan. Tuo taas vähentää mukavuutta kummasti, kun joutuu näpräämään lukkojen kanssa ja itse asiassa pyörä pitäisi säilyttää autotallissa, mikä tarkoittaisi raivaamista siellä. Meillehän kävi aikanaan niin, että Herra Kirjoituksen uusi pyörä ehti olla hänellä vain parisen viikkoa, kun se jätettiin kahdella lukolla lukittuna pihan pyörätelineeseen ja päätyi sieltä varkaiden käsiin. Nykyinen pyörä on lukittuna autotallissa, josta se on huomattavasti hankalampi nyysiä.

Pyöräilen kuitenkin niin vähän, etten myöskään näe järkeä pitää kahta pyörää; toista lenkkeilykäytössä ja toista työmatka- ja kaupunkipyöränä. Kyllä minä haluan nauttia siitä ajamisesta ihan joka hetki, jos kerran uuden pyörän ostan. Tällä hetkellä mietin sitä, että kannattaisiko vanha pyörä vielä viedä huoltoon, mutta toisaalta, jos huolto maksaa satasen kaikkine varaosineen ja uuden pyörän saa 300-500€:n haarukkaan, kannattaako. Kannattaa, jos ajelee vanhalla mankelilla vielä vuoden, pari tai enemmänkin, mutta jos päädynkin ostamaan uuden pyörän vaikka syksyn alennusmyynneistä, niin sitten ei, koska huoltoon laitettuja rahoja ei saa pois pyörän myynnissä.

Toistaiseksi siis suhaan edelleen teini-ikäisellä vihreällä tunturillani ja pohdin huollattaako se ja uskallanko vilkaista netin pyöräsivuja, jotta näkisin, mitä sellainen uusi kunnollinen kulkupeli maksaa.

perjantai 19. toukokuuta 2017

Traktorisukat

Toiset huomisten juhlien sukat ovat sitten maskuliinisemmat, onhan niiden saaja tarktoreista ja mopoista kiinnostunut mies. Joka käyttää villasukkia ympäri vuoden.

Myönnetään, että kirjoneuleet eivät ole minun ykkösjuttuni, mutta nyt oli pakko yrittää. Sukat on tehty Nallesta- jotta sain silmukkamäärän sellaiseksi, että kuvio toimi siis 15 silmukkaa puikolle. Kuva on pinterestistä ja jälleen kerran pipo-mallista. Tässä kohtaa voisinkin kysyä, miksi kaikki parhaat kuvat on aina suunniteltu johonkin muuhun kuin sukkiin käytettäviksi. Tuo tarkoitti siis jälleen soveltamista. Tein sukista ensin säärystimet eli aloitin nilkan resorista, jonka jälkeen poimin resorin alareunasta silmukat ja tein sukan terän.

Koska lanka oli omista jemmoistani, teki se perinteisen ikävän  tempun ja loppui kesken kaiken. Tarkoitus oli, että sukat olisivat olleet kokonaisuudessaan vaaleansiniset kuviota lukuunottamatta, mutta kun lanka ei riittänyt, oli pakko tehdä musta kärki. Tiedostan ihan hyvin, että terä olisi kaivannut muutakin mustaa kuin kärjen, mutta en sitten enää ehtinyt ja jaksanut, joten näillä mentiin.

Kuvioneuleen tausta on tehty niin, että kudoin kolme silmukkaa sinistä ja yhden mustan, seuraavaalla kerroksella siirsin mustan silmukan paikkaa, niin että kudoin alkuun yhden sinisen, sitten yhden mustan, kolme sinistä, yhden mustan ja samaa toistaen. Tällöin lopputulos on tuollainen täpläisen raidallinen kuten kuvista näkyy.


Juhlissa tuli todettu, että saajan mieltymys villasukkiin oli tiedossa, sillä nämä eivät olleet ainoat sukat, jotka hän sai. Joku muukin oli kutonut sukat, mutta toisaalta jalkuvalla käytöllä yhdet sukat eivät kovin kauaa kestä.